Tänä vuonna Mikkelissä on jälleen kerran käyty julkista keskustelua kulttuurin ja taidelaitosten rahoittamisesta. Taloudellisesti tiukkana aikana, vaalivuonna, keskustelu on yleensä tiivistynyt kysymykseksi, mihin kaikkeen kaupungilla ei ole varaa. Vähemmän on mietitty, mihin on ja täytyy olla varaa.
Kulttuuri on yksi kuntalaisten henkisen hyvinvoinnin lähde. Kulttuuriharrastuksilla on positiivinen vaikutus ihmisten henkiseen ja fyysiseen terveyteen, sosiaalisten suhteiden lujuuteen ja elämän yleiseen mielekkyyteen. Kulttuuri – joka ei tarkoita pelkästään niin sanottua korkeakulttuuria – tuo jokapäiväiseen elämään ja arkeen sisältöä, rikkautta ja iloa.
Lisäksi rikas kulttuuri-ilmapiiri lujittaa paikallista identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, vahvistaa alueellista imagoa ja edistää taloudellista kehitystä. Elämme tietoyhteiskunnassa, jossa sisällöllisellä ja kulttuurisella osaamisella ja kulttuurin tuntemuksella on jatkuvasti kasvava merkitys. Kulttuuri- ja sisältöteollisuus on nouseva tuotannonala, josta voi tulla tärkeä taloudellinen tekijä, jos kunnan kulttuuripolitiikka hoidetaan kaukonäköisesti. Kulttuuriin panostaminen merkitsee kaupungin elinvoimaisuuteen panostamista.
Kuitenkin Mikkelin kaupungilta puuttuu kokonaan selkeästi määritelty ja tavoitteellinen kulttuuristrategia. Minkälaista kulttuuria Mikkelissä halutaan ylläpitää ja miksi? Minkälaista taiteen ja kulttuurin perusopetusta halutaan tarjota? Miten ja millä periaatteella eri kulttuurialojen lukuisia, pyyteetöntä kulttuurityötä tekeviä vapaaehtoistoimijoita tuetaan? Kuinka strategian mukaiset kulttuuripalvelut aiotaan turvata?
Koska yhteiskunta tukee kulttuuria vuosi kerrallaan, vuosibudjetin muodossa, tuleva rahoitus on aina epävarmaa. Epävarmuuden tilassa kulttuurin parissa työskentelevät eivät voi suunnitella ja kehittää toimintaansa pitkällä aikavälillä. Ilman suunnittelua ja kehittämistä Mikkelin kulttuuritoiminta ajelehtii ilman päämäärää, ja työntekijät stressaantuvat kaoottisessa työympäristössä.
Pitkäjänteisen kulttuuristrategian laatiminen selkeyttäisi Mikkelin kulttuurikentän tilannetta ja helpottaisi pitkän tähtäimen suunnittelua. Se toisi suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta toimintaan, joka nyt tapahtuu budjettikaudesta toiseen.
Suomen kaupungeista ainakin Kuopio, Hyvinkää, Hämeenlinna, Kotka, Jyväskylä ja Vantaa ovat viime vuosina laatineet pitkäjänteisen kulttuuristrategian toimintojen suunnittelun pohjaksi.
Mikkelin kaupungin taloustilanne on huolestuttava. Talouden ongelmat eivät kuitenkaan saisi estää tulevaisuusstrategioiden laatimista, päinvastoin: juuri taloudellisessa ahdingossa tulevaisuuden strateginen suunnittelu on erityisen tärkeää. Päättäjien täytyy kyetä tekemään pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja. Päätöksenteon tueksi sekä päättäjät että päätösten toteuttajat tarvitsevat nykytilanteen kartoitukseen, tulevaisuuden näkemykseen ja perusteelliseen arvokeskusteluun perustuvia linjauksia. Jotta tietäisi, miten saa haluamansa, täytyy ensiksi päättää, mitä haluaa.