Pro Mikkelin vanhus- ja vammaistyöryhmän teesit kuntavaaleihin:

1. OMAISHOITO MIKKELISSÄ

Omaishoito on Mikkelille välttämätöntä, jotta se selviytyy tulevista haasteista väestön ikääntyessä. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka sisältää palvelut omaishoidossa olevalle, tuen omaishoitajalle ( mm. lakisääteiset vapaapäivät 3/kk) ja hoitopalkkion ( valtakunnallinen keskiarvo 416 e/kk, josta lähes puolet palautuu veroina takaisin kunnalle). Mikkelissä on noin 3000 omaishoitajaa ja heistä noin 500 toteuttaa vaativaa omaishoitoa, vain noin 200 saa omaishoidon tukea. Mikkelin kaupunki hyötyy omaishoitajien työstä yli 10 miljoona euroa/v.

Tutkimustiedon mukaan omaishoito tuettuna säästää kunnan sosiaali – ja terveyden -huollon kustannuksia noin 5000 e/v/perhe perheiden hyvinvoinnin lisääntyessä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen vähentyessä. Tällä hetkellä Mikkelin kaupungin omaishoidon tuen myöntämiskriteerit täyttävistä omaishoitajista suurin osa jää määrärahojen puuttuessa tuen ulkopuolelle. Omaishoitajien nykyinen kohtelu Mikkelissä voi johtaa siihen, ettei tulevaisuudessa löydy halukkaita omaishoitajia (omaishoitajuus on lain mukaan vapaaehtoista, hoito ja hoivavastuu on kunnalla), jolloin Mikkeliin tarvitaan satoja palveluasumis-/ laitospaikkoja nykyisten lisäksi.

2. PERUSPALVELUT

Mikkeli maksaa erikoissairaanhoitoon sakkomaksuja yli miljoona euroa vuodessa siksi, ettei erikoissairaanhoidon tarpeen päättyessä löydy jatkohoitopaikkaa tai kotiin riittävästi palveluja. (Sakkomaksu määräytyy silloin, kun potilas jää erikoissairaanhoidon paikalle, mutta ei enää tarvitse erikoissairaanhoidon palveluja. Maksu voi olla muutamasta sadasta eurosta jopa 800 euroon/vrk) Vuosittaisen sakkorahan käyttäminen peruspalveluihin vähentäisi sakkopäivien määrää ja varmistaisi useamman turvallisen kotiutuksen.

Ikä ihmisten neuvola-toiminnan käynnistäminen Mikkelissä tarjoaisi mahdollisuuden puuttua terveydellisiin ja pärjäämiseen liittyviin ongelmiin ajoissa (mm. säännölliset neuvolatarkastukset yli 70 vuotiaille). Neuvola voi antaa ohjausta ja neuvontaa (mm. liikunta), ohjata tarvittaessa lääkärinvastaanotolle, kuntoutukseen tai muun asiantuntijan luo. Neuvolan kautta voisi käynnistyä ennaltaehkäisevät kotikäynnit iäkkäiden kuntalaisten luo. Kotikäynneillä tehdään arvio avun tai palvelujen tarpeesta ja lisätään kotona pärjäämisen turvallisuutta tavoitteena kotona asumisen pidentyminen.

3. TOIMIVAT VAMMAISPALVELUT TURVAAVAT VAMMAISEN KUNTALAISEN AKTIIVISUUDEN JA OSALLISTUMISEN

Matkapalvelukeskus ei pysty tuottamaan vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja turvallisesti ja palvelujen tarvitsijoiden tarpeen mukaan. Mittavia ongelmia on ollut tiedossa koko matkapalvelukeskuksen olemassa olon ajan.

Mikkeli käyttää henkilökohtaisen avustajan palkkaamisessa vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun osaksi tar- koitettua saattajapalvelua. Tämä merkitsee sitä, ettei työntekijälle synny työsuhdetta suurissakaan viikkotuntimäärissä. Avustajien palkat ovat pienet eikä työntekijälle synny työntekijän oikeuksia. Avustajaa tarvitsevat vammaiset henkilöt joutuvat jatkuvasti etsimään avustajia, koska työntekijöiden vaihtuvuus on suuri. Maksettu korvaus ei riitä työntekijälle toimeentuloon.

YLEISESTI KAUPUNGIN PALVELUTUOTANNOSTA

Hälyttävää on, että kaupungin strategiassa mainitaan tavoitteeksi palvelujen tuottaminen ”resurssien mukaisesti”. Tämä ikään kuin antaa luvan ja jättää palvelun tarvitsijoita palvelujen ulkopuolelle resurssien rajallisuuteen vedoten. Katsomme, että palvelujen tuotannon lähtökohtana pitää olla palveluiden tarve kaupungin määrittelemien palvelujen myöntämiskriteerien mukaisesti. Katsomme, että kaupungin on priorisoitava voimavaransa lakisääteisten palvelujen tuotantoon ja tingittävä ei-lakisääteisistä palveluista.