Pro Mikkelin kysymykset Mikkelin kuntavaaliehdokkaille 2008

Nimi: Ville Kauppinen

Puolue: Kokoomus

Ikä: 30

Ammatti: Insinööri, yrittäjä

Sähköpostiosoite: ville.kauppinen@kolumbus.fi

Kotisivut: http://villekauppinen.kokoomus.info

Talous:

Mikä on oma analyysisi Mikkelin kaupungin nykyisen taloustilanteen syistä?

Liikaa syöty ja liian vähän saatu. Vuodesta toiseen. Velaksi eläminen onnistuu harvoin niin kaupungilta kuin yksityishenkilöiltä. Luottamusjohto nieli virkamiesjohdon syöttämät ruusuiset tarinat ja alibudjetoidut suunnitelmat koukkuineen päivineen, vuodesta toiseen, ja tässä ollaan.

Miten ja millä konkreettisilla toimilla korjaisit kaupungin taloustilanteen?

Ainoa tie ulos umpikujasta on yksinkertaisesti olla ottamatta lisää lainaa ja lainataakan kuoletus. Tämä yhdistettynä hallintorakenteen perinpohjaisiin muutoksiin niin saatetaan saada kestävän kehityksen budjetti - budjetti joka ainakin useimpina vuosina yltää nollatulokseen. Velkaa saa toki ottaa jos on valmiutta sen maksamiseen.

Velkojen kattaminen pikavipeillä ei ole onnistunut yksityishenkilöitäkään niin epäilen vahvasti että se onnistuu kaupungiltakaan.

Myös investointilista on käytävä todella kriittisesti läpi, niin valitettavalta kuin se kuulostaa. Lisää velkaa ei yksinkertaisesti ole varaa ottaa.

Miten useiden ehdokkaiden lupaama yhtälö palveluiden parantamisesta ja talouden korjaamisesta toteutetaan?

En lupaa palveluiden ihmeparannusta. Lupaan ajaa aktiivisesti lainataakan vähentämiseen tähtävää politiikkaa. Korkomenoihin sidottujen varojen vapautessa esittää niiden ohjaamista peruspalveluiden ylläpitämiseen. Lisärapautuminen on ensisijaisesti estettävä. Sen jälkeen voidaan lähteä rakentamaan uutta. Niillä korteilla on pelattava mitä on jaettu, ja tällä hetkellä ne eivät ole kummoiset.

Kannatatko/vastustatko (kannatitko/vastustitko jos olit valtuustossa) lomautuksia?

Vastustan sillä perusteella, että johdon epäonnistuminen sysätään työntekijöiden niskoille. Onnistumisen sattuessa otetaan kunnia itselle mutta epäonnistumiset ovat yhteiset – ainakin maksumies-kysymyksissä.

Lomautukset ovat suora seuraus vuosikausia jatkuneeseen taloudenpidon kyvyttömyyteen kaupungin päättävissä elimissä.

Mutta ymmärrän, että talouden tasapainottamiseksi on tehtävä ikäviä päätöksiä.

Jos vastustat lomautuksia, niin miten kaupungin talouden alijäämä olisi pitänyt korjata tai rahoittaa?

Pakon edessä en vastusta lomautuksia. Mutta vastustan edelleen sitä politiikkaa joka johti tämän 'pakon' syntymiseen. Seurauksen analysointi on kohtuullisen hyödytöntä. Tärkeintä on poistaa syy joka johti näihin lomautuksiin.

On myös huolehdittava, että lomautuksista ei luoda uutta ”talouden tasapainottajaa” tuleville vuosille.

Omaisuuden myynnillä ei alijäämää kannata hoitaa. Jos omaisuutta myydään, on sitä myytävä sen verran, että saadaan aikaan kestävää kehitystä – eli korkomenoja alas. Nollatulokseen pyrkiminen on historiaa kun korkomenot raksuttavat kokoajan taustalla.

Kannatatko/vastustatko ESE:n osittaistakaan myyntiä?

Yksityishenkilönä vastustan ESEn myyntiä, koska en usko sen tuovan muuta kuin lisälaskua omaan talooni ja muille kaupunkilaisille. Mutta jos umpikujasta ei ole mitään muuta ulospääsyä olen valmis kannattamaan.

Pikaisena ulosmittauksena en tätä kannata, ensin on pyrittävä myymään a) huonommin tuottavia kohteita ja b) uusiutuvia kohteita kuten metsää.

ESE on kuitenkin helmi Mikkelin omistuksissa. Eivät yrityksetkään talousvaikeuksissa hankkiudu ensimmäiseksi eroon parhaista omistuksistaan.

Sosiaali- ja terveydenhuolto:

Mitä odotat MIEPÄ-hankkeelta?

Toivon toki positiivisia tuloksia eli mielenterveys- ja päihdetyön tehostumista. Tulevaisuudessa toimintojen parantumisen myötä tämä epäsuorasti ehkäisisi syrjäytymistä em. syistä. Samoin toivon hankkeen tarjoavan toimivan reitin kuntoutusta haluaville asiakkaille. Monesti tilanne on se, että kun halua kuntoutukseen on, niin juuri sillä hetkellä ei paikkoja/kuntoutusreittiä ole saatavilla.

Lyhyesti, en odota tuloksia mutta toivon niitä.

Pitäisikö Mikkeliin perustaa yömaja/ensisuoja päihteiden käyttäjille? (Kyllä vai ei)Miksi?

Kyllä. Ehkä yksikin syrjäytynyt saa sieltä elämästään jälleen kiinni. Tätä yömaja/ensisuoja-ajatusta voisi lähteä kehittämään ja toteuttamaan erilaisten järjestöjen ja kirkon kanssa jolloin kaupunki yksin ei joutuisi maksumieheksi.

Millä konkreettisilla toimilla kehittäisit kaupungin vanhushuoltoa?

Varojen puuttuessa kehittäminen on vaikeaa, mutta uskon että kentältä löytyy paljon hyviä ideoita toiminnan kehittämiseen.

Esimerkiksi kotipalvelujen ja omaishoidon kehittäminen on tutkitusti kustannustehokkain ja vanhuksille mielekkäin hoitomuoto. Laitoshoito taas kallein. Kuvittelisin, että itse vanhana haluaisin asua omassa kodissani niin pitkään kuin mahdollista, mielellään loppuun saakka.

Avain näiden jatkokehittämiseen on lainataakan vähentäminen jotta korkomenoihin sidottuja varoja voidaan ohjata uudelleen.

Kuinka lakisääteiset vammaisten kuljetuspalvelut tulisi järjestää?

Luovutaan matkapalvelukeskuksen käytöstä. Paikallinen henkilökunta tuntee ympäristön ja ajankanssa palveluntarvitsijat. Näin he pystyvät oikeasti yhdistelemään matkoja kun heillä on perustietämys kunnossa.

Hyvät ja toimivat kuljetuspalvelut tukevat vajaakuntoisten ja vanhusten arkea.

Pitäisikö Mikkelin tarjota perusterveydenhuollon palveluja Haukivuorella, Anttolassa ja Otavassa, ja missä laajuudessa?

Mahdollisuuksien mukaan. Eräänlainen kiertävä lääkäri/terveydenhoitaja-yhdistelmä voisi osoittautua jopa toimivaksi ja näin saataisiin tarjottua jonkinlaiset neuvola- ja lääkäripalvelut myös kanta-Mikkelin ulkopuolelle.

Samoin kotipalvelujen lisäämisellä vähennetään laitostumista. Laitoshoito on monien tutkimusten mukaan kallein hoitomuoto.

Miten kehittäisit perusterveydenhuollon toimivuutta Mikkelissä?

En näe, että itse perusterveydenhuollossa olisi hirvittävän paljon kehitettävää – kyllähän ihmiset työnsä osaavat tehdä ja todistetusti takavuosina palvelutkin ovat toimineet.

Ongelmana on enemmänkin resurssit. Uudet ohjelmat, tietojärjestelmät ja muut pelastavat enkelit on otettu käyttöön liian sinisilmäisesti ja itse perustyön resurssit ovat retuperällä. Puhumattakaan toimimattomista laskutuksista ynnä muista 'pikkuvioista' jotka hankaloittavat työntekoa.

Mitä enemmän hoitohenkilökunta joutuu täyttelemään erinäisiä lomakkeita ja taulukoita sitä vähemmän heillä on aikaa itse hoitotyöhon. Katsonkin, että ohjelmistoyrittäjänä toimiminen antaa minulle näkökulmaa ja asiantuntijuutta uusien tietoteknisten hankkeiden kriittiseen arviointiin.

Mutta esimerkiksi kotipalvelujen lisääminen voisi olla yksi konkreettinen kehityskohde.

Mitä seurauksia uskot olevan useiden omaishoitajien jäämisestä tuen ulkopuolelle?

Omaishoitajat väsyvät, perheen taloudellinen tila heikkenee ja pahimmillaan tämä johtaa siihen, että hoidettavat laitostuvat. Jokainen tutkimus jota olen aiheesta lukenut on osoittanut, että omaishoito on yhteiskunnan kannalta taloudellisin hoitomuoto.

Jos taloudellinen perustelu ei ole riittävä, on omaishoidon osoitettu olevan myös hoidettavan kannalta ylivoimaisesti paras. Kotona asuessaan hoidettavan terveydentila ja vireystaso säilyvät huomattavasti korkeammalla kuin laitostuessa.

Pelkään, että lyhytnäköisellä säästöjen hakemisella kasvatetaan vain tulevaisuuden kulutaakkaa – kaikenlisäksi ihmisen kustannuksella.

Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät kaupungin toimenpiteet lasten kehityksen turvaamiseksi?

Kohtuulliset lapsimäärät per aikuinen. Eli ryhmäkoot, niin päiväkodissa kuin koulussakin. Pienemmissä ryhmissä lapset kokevat paremmin, että juuri heidät huomioidaan ja samoin ohjaaja/opettaja tuntee heidät paremmin.

Lisäksi sama virsi kuin vanhushuollossakin, kotipalvelujen lisääminen perheille auttaisi varmasti monessa tilanteessa.

Lasten hyvinvointi lähtee kuitenkin kotoa.

Koulutus:

Kuinka turvataan työrauha Mikkelin kouluissa?

Kasvattamalla tasapainoisia lapsia. Koska tämä saattaa olla turhan iso pala pelkän kunnallisvaltuutetun haukattavaksi niin työrauhaa edistää parhaiten hyvä kodin ja koulun yhteistyö. Jostain syystä tämä yhteistyö joskus kääntyy aina siihen, että kotiin yhteyttä ottava opettaja leimataan hankalaksi - vaikka vika on kyllä jossain muualla.

Vanhempien ja opettajien välille olisi saatava tervettä vuoropuhelua jolloin työrauhaa häiritseviin oppilaisiin voidaan puuttua niin kotona kuin koulussa.

Toki tämä toimiikin jo monessa tapauksessa. Mutta parannettavaa aina on. Opettajilta uskallusta ottaa yhteyttä koteihin ja taas vanhemmilta uskallusta ottaa vastaan palautetta omasta kullannupustaan.

Mitkä ovat keskeisimmät kehitystarpeet koulutuksessa?

Jos ikäluokkien pieneneminen niin vaatii, on kouluja sopeutettava muuttuviin oloihin. En tosin osaa sanoa, millaiset ennusteet ovat olemassa esim. vuodelle 2010 tai 2015 – tänä vuonna syntyneet aloittavat koulunkäyntinsä vuonna 2015. Mutta eiköhän nämäkin tilastot ole luottamusjohdon käytettävissä.

Korkeamman asteen koulutukseen on panostettava laajalla rintamalla. Yhteen alaan keskittyminen on aina osoittautunut huonoksi vaihtoehdoksi koska kankea järjestelmä ei ehdi muuttua dynaamisen työelämän vaatimusten mukana. Tästä on aina seurannut vain ylitarjontaa – ja jotkut alat taas kärsivät kovasta pulasta.

Kaupunkimme koon ja sijainnin huomioonottaen yliopistotason koulutusta ei liene syytä haalia lisää. Lähellä on kuitenkin Lappeenranta, Kuopio ja Jyväskylä niin Mikkelin vetovoima saattaa olla hieman pienempi jo olemassaoleviin kaupunkeihin verrattuna.

Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika:

Millainen kaupungin roolin tulisi olla kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluissa?

Kaupungin tulee aktiivisesti olla mukana kehittämässä liikunta- ja vapaa-ajan palveluja. Yhteistyöllä seurojen kanssa tämäkin toimii – hyvänä esimerkkinä ehkäpä Suomen, ellei Pohjoismaiden, laadukkain ja monipuolisin kamppailukeskus Wisa- areena.

Hyvät kommunikointiyhteydet seurojen kanssa auttavat kaupunkia löytämään oikeat nappulat toimintojen kehittämiseen niin liikunta- kuin vapaa-ajan palveluihin. Uskon, että Hänskikin olisi rakennettu jo moneen kertaan pienen kansalaisaktivismin voimin; keräys pystyyn ja loput varat, jos niitä edes tarvitaan, kaupungilta.

Kulttuurin puolelta aktiivinen yhteistyökumppanien hankinta ja tapahtumien kehittäminen lienee arvossaan. Hyvänä esimerkkinä Savisalohin henkilöitynyt Ballet Mikkeli – eli tuleva Savcor Ballet. Suurimpia rahareikiä on pyrittävä tilkitsemään. Mutta se ei ole yksinomaan kulttuurin ongelma. Tämä rahareikien tukkiminen on koko kaupungin tehtävälistassa.

Millä tavoin perustelet ”Spiraalin” tarpeellisuutta?

En perustele, koska se ei ole tarpeellinen. Hyvin hoidetut istutukset olisivat ajaneet saman asian. Sitten kun on rahaa kassassa niin paljon, ettei tiedetä mihin sitä tunkisi, niin pystytetään spiraaleja, tähtiportteja ja ruosteromua läpi maakunnan. Henkilökohtaisesti tällaiselle ”taiteelle” ei ole minkäänlaista tilausta.

Elinkeinoelämä:

Millä toimilla kaupungin olisi mielestäsi tuettava elinkeinoelämän kehittymistä Mikkelissä?

Elinkeinoelämälle on tarjottava edellytykset kehitykselle. Tämä tarkoittaa toimivaa infrastruktuuria, eli kaavoittettua maa-alaa, tuotantotiloja ja kulkuyhteyksiä. Mutta pelkästään yhden elinkeinon, kaupan, perässä ei kannata juosta. Tuottava teollisuus on se, joka kantaa rahaa maakuntaan.

Yrityksiä on aktiivisesti houkuteltava kauniiseen Järvi-Suomeen – asuin Helsingissä vuodet 1998 – 2004 ja en kertaakaan törmännyt minkäänlaiseen Mikkeli-mainontaan. Nyt olen työskennellyt muutaman kuukauden Pasilassa – en ole vieläkään törmännyt minkäänlaiseen Mikkeli-mainontaan. Voi olla, että mainostus ja lobbaus tapahtuu jotain aivan muita kanavia pitkin. Mutta positiivisen imagon luonti lähtee suuresta yleisöstä. Saimaan Charmantit-on hyvä esimerkki positiivisen imagon luonnista ja mainonnasta – mutta vastaavaa on saatava myös raa'an teollisuuden pariin.

Haluaisin myös nähdä investointien paluuarvoja, eli niinsanottua return of investiä; milloin investointi on maksanut itsensä takaisin. Nämä luvut, tarpeeksi huolellisesti laskettuina, yleensä kertovat kannattaako kaupungin sitoutua hankkeeseen. Yksinkertainen 'odotamme verotulojen lisääntyvän x euroa' ei kerro vielä mitään.

Jos jokin on matemaattisesti kannattamatonta, ts. mahdotonta, on se usein niin myös reaalimaailmassa.