Pro Mikkelin kysymykset Mikkelin kuntavaaliehdokkaille 2008

 

Nimi: Riitta Lappi-Khabbal

 

Puolue: Vihreät, sitoutumaton ,numero 23

 

Ikä: 48

 

Ammatti: Projektipäällikkö

 

Sähköpostiosoite: lappikha@netti.fi

 

Kotisivut: http://esavi.net/ehdokkaat/riitta.lappi-khabbal/

 

Talous:

 

Mikä on oma analyysisi Mikkelin kaupungin nykyisen taloustilanteen syistä?

Ilmeisesti talouden osaamaton seuranta, liian optimistiset kuvitelmat kaupungin tuloista ja käyttötaloudesta ja näihin perustuvat epärealistisilla budjeteilla toteutetut investoinnit. Eli täydellinen tulojen ja menojen epätasapaino.

 

 

Miten ja millä konkreettisilla toimilla korjaisit kaupungin taloustilanteen?


Edelliseen viitaten talouden seurantaa tulee toteuttaa jo toimihenkilötasolla eli osastoilla ja toimiyksiköissä. Siltähän lähtee myös "alimman" tason budjetointi. Suuret investointisuunnitelmat on jäädytettävä tai hidastettava. Investoinnit on laskettava tarkkaan eikä kaupungin tule lähteä mihinkään mukaan pelkillä prosenttiosuuksilla (=avoin shekkivihko)-->kustannukset ja osuudet on määriteltävä euroilla! Henkilöstön rakennetta on tarkasteltava prosessien mukaan ja jokaisen työntekijän työpanos on oltava arvioitavissa. Todennäköisesti kaupungin omaisuutta on myytävä lainojen lyhentämiseksi, mutta silloin on tarkoin harkittava myytävä kohde (konsultteja ei siihen tarvita).

 

 

 

Miten useiden ehdokkaiden lupaama yhtälö palveluiden parantamisesta ja talouden korjaamisesta toteutetaan?

 

Raskas hallinnollinen rakenne on kevennettävä. Jokaisella yksikönjohtajalla on oltava tulos- ja talousvastuu. Organisaatioon on toisaalta saatava uutta verta eikä kaikkia tärkeitä paikkoja kierrätetä vain entisten viranhaltijoiden kesken. Tämä pätee myös uuteen sivitys- ja liikuntatoimeen. Henkilöstö on kaupungin tärkein voimavara ja siihen tulee satsata ja tukea eikä vain ruoskia. Motivoitunut henkilöstö voi hyvin ja tuottaa hyviä palveluita sekä haluaa myös itse kehittää niitä. Kaupungin toiminnat ja palvelut on tarkistettava myös sisäisesti prosessien mukaan: tehdäänkö oikeita asioita oikeissa paikoissa oikeiden henkilöiden toimesta? Enää ei riitä pelkkä talouden tarkistaminen.

 

 

 

Kannatatko/vastustatko (kannatitko/vastustitko jos olit valtuustossa) lomautuksia?

 

Lomauttaminen oli erittäin huono asia kaupungin työntekijöiden ja myös kaupungin maineen kannalta. Todelliset säästöt tästä jäänevät minimaalisiksi, mutta kustannukset ja vaikutukset sitäkin suuremmiksi. Heikompiosaiset kaupunkilaiset kärsivät lomautuksista eniten.

 

 

 

Jos vastustat lomautuksia, niin miten kaupungin talouden alijäämä olisi pitänyt korjata tai rahoittaa?

 

Jo aiemmin tehdyllä veroprosentin korotuksella.

 

 

 

Kannatatko/vastustatko ESE:n osittaistakaan myyntiä?

 

En tunne asiaa riittävän hyvin vastatakseni, mutta periaatteessa pörssiyhtiö EON:n kanssa ei missään tapauksessa ainakaan pidä lähteä sopimuksiin. Tietty omavaraisuus on tärkeää, mutta seudullisten energiayhtiöiden fuusioituminen voi tuottaa synergiaetua, joka menee em.asian edelle. 

 

 

 

Sosiaali- ja terveydenhuolto:

 

Mitä odotat MIEPÄ-hankkeelta?

 

Hanke ei ole ollut kovin paljon esillä, mutta liittynee mm. mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kuntoutukseen kulttuurin avulla. Hankkeiden hyvien käytäntöjen juurruttaminen ja konkreettisten aikaansaannosten levittäminen tulisi näkyä tässäkin.

 

 

 

Pitäisikö Mikkeliin perustaa yömaja/ensisuoja päihteiden käyttäjille? (Kyllä vai ei)Miksi?

 

Kyllä, riittävän tehokas tarttuminen ongelmiin ja välitön ohjaus päihdepalvelujen piiriin tulisi olla liitettynä yömajatoimintaan. Kyseessä on ihmisryhmä, joka on paljolti "menetetty", mutta jos yömajatoiminta saisi muutamankin sieltä hereille ennenkuin koko elämä on luisunut käsistä, se olisi hintansa ansiannut moninkertaisesti.

 

 

 

Millä konkreettisilla toimilla kehittäisit kaupungin vanhushuoltoa?

 

Haluaisin nähdä ensiksikin vanhuspalveluiden organisaatiokaavion ymmärtääkseni kuinka se toimii. Kuntouttavan työotteen käyttäminen on laaja ideologinen työtapojen muutos, jota kohti tulee toimia,muttei se auta hetkessä. Kotiin annattavat palvelut tulee järjestää järkevästi ja oikeudenmukaisesti, jotta kaikki halukkaat vanhukset voisivat asua kotonaan turvallisesti. Hoito- ja palvelusopimukset tulisi tehdä vanhuksen ja tarvittaessa omaisten kanssa ja tarkistaa ne vuosittain. Palveluseteli toisi mahdollisuuksia saada palveluja myös yksityisten tuottamina kaupungin valvonnassa. Perhehoito on mahdollisuus, jota ei käytetä lainkaa Mikkelissä. Kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä vahvistamalla voidaan niistäkin saada kaupungille hyviä kumppaneita. Omaishoidon tuki tulisi taata edellytykset omaishoitajalle jaksaa tärkeässä työssään.

 

 

 

Kuinka lakisääteiset vammaisten kuljetuspalvelut tulisi järjestää?

Yksityisten palvelutuottajien kanssa tekemillä sopimuksilla tai omana palvelutoimintana. Miksei kaupungilla voisi olla omat palkatut kuskit ja autot? Kyytejä tarvitsevat monet muutkin asukasryhmät (mm.koululaiset).

 

 

 

Pitäisikö Mikkelin tarjota perusterveydenhuollon palveluja Haukivuorella, Anttolassa ja Otavassa, ja missä laajuudessa?

 

Totta kai! Lähipalvelut on lakisääteisiä kaikille jo PARAS-lain mukaankin. Palvelujen laajuus (päivittäin?mille ryhmälle?milloin lääkäripalveluita?) on suunniteltava tarpeen mukaan. Mielestäni samoja tiloja/rakennuksia voi käyttää eri ammattiryhmät ja asiakasryhmät sovitun ohjelman mukaisesti. Toisaalta myös ns. mobiilipalvelut eli palvelubussit voivat tuoda syrjemmille seuduille palveluita. Tarkoituksena on tuoda palveluita ihmisten luo (asiantuntija liikkuu) eikä ihmisiä palveluiden luo (ihmiset liikkuu). Matalan kynnyksen kohtaamispaikat(perhekahvilat, työttömien tuvat, erilaisten kuntoutujien ryhmät) voisivat myös toimia peruspalveluita  jakavina yksiköinä.

 

 

Miten kehittäisit perusterveydenhuollon toimivuutta Mikkelissä?

 

Lääkäreitä on saatava perusterveydenhuoltoon parantamalla johtajuutta: työnjako, erikoistumismahdollisuudet, työparit, mahdollisuus oman työn hallintaan ovat keskeisiä tekijöitä. Lääkärit eivät tule meidän organisaatiota varten, vaan tekemään työtään asiakkaita varten. Turha byrokraattisuus ja jäykkyys pois terveyskeskuksesta. Jokainen työntekijä on tärkeä ja siksi sitotettava työhönsä.

 

 

Mitä seurauksia uskot olevan useiden omaishoitajien jäämisestä tuen ulkopuolelle?

 

Omaishoidon tuen kriteerit tulee olla selkeät ja kaikkien tiedossa. Päätökset on tehtävä moniammatillisessa työryhmässä ja ne on perusteltava. Määrärahasidonnaisuuden takia kaikki omaishoitajat eivät voi tukea saada. Toisaalta kaupungilta voi anoa monia tukipalveluita, jotka ovat osin samoja kuin oh-tuessakin. Taloudellinen tuki eli oh-palkkio on sangen pieni eikä nykyisellään anna todellisia elämisen edellytyksiä. Toivottavsti SATA-komitean esitys tuo selkeyttä tähän sosiaaliturvan tukiviidakkoon.

 

 

Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät kaupungin toimenpiteet lasten kehityksen turvaamiseksi?

Päivähoidossa ja kouluissa on oltava koulutettu ja riittävä henkilökunta. Lapsen kehityksen häiriöihin ja riskitekijöihin tulee uskaltaa puuttua riittävän varhaisessa vaiheessa. Neuvolan tuki on ehdottoman tärkeä ja sielläkin tulee lasta seurata myös perheen kautta. Vanhempien tukeminen vanhemmuudessa erilaisine matalan kynnyksen palveluineen on tärkeää. Koko kaupungissa tulee olla riittävä yhteisöllisyyden ilmapiiri, missä ihmistä arvostetaan elämänkaaren joka kohdassa!

 

 

Koulutus:

 

Kuinka turvataan työrauha Mikkelin kouluissa?

 

Riittävän pienet luokkakoot huomioiden oppilasaines; koulunkäyntiavustajat ammattitaitoisia ja heitä riittävästi; ammattilaiset eli opettajat mukaan kehittämistyöhön (koulutilaratkaisut jne).

 

 

 

Mitkä ovat keskeisimmät kehitystarpeet koulutuksessa?

Mielestäni Mikkelissä tulisi tukea tasapuolisesti lukio- ja muita toisen asteen oppilaitoksia. Tällä hetkellä lukioita ajetaan alas. Mikkeli tarvitsee hyvin koulutettuja nuoria, jotka hakevat akateemisen tutkintonsa (osin) muualta ja palaavat kehittämään kaupunkiaan myöhemmin.

 

 

 

Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika:

Millainen kaupungin roolin tulisi olla kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluissa?

 

EM. palvelut kuuluvat ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin peruspilareihin. Tasapainoinen mieli on paras keino syrjäytymisen estämiseksi. Hyvin erikoiset, ns.marginaalipalvelut (balettiesitykset) eivät kuulu kaupungin peruspalveluihin, mutta niitä voidaan jossain määrin tukea. Mikkelissä on loistavat liikuntamahdollisuudet, joita tulee edelleen kehittää.

 

 

Millä tavoin perustelet "Spiraalin" tarpeellisuutta?

Jokin monumentti liikenneympyrään olisi varmaan tehty joka tapauksessa, mutta Spiraalin hankkimisen tapa on hyvin erikoinen.

 

 

Elinkeinoelämä:

 

Millä toimilla kaupungin olisi mielestäsi tuettava elinkeinoelämän kehittymistä Mikkelissä?

 

Yritysten kehittymisä ja uusien yritysten paikkkunnalle saamista on tuettava, mutta on myös hyväksyttävä todelliset rajoitukset:maantieteellinen sijainti ja liikenneyhteydet. Palvelutoimintaan liittyvillä yrityksillä lienee parhaimmat edellytykset alueellamme.