Pro Mikkelin kysymykset Mikkelin kuntavaaliehdokkaille 2008

Nimi: Rantalainen Raija

Puolue: SDP, numero 138.

Ikä: 55

Ammatti: kuntoutusneuvoja

Sähköpostiosoite: raija.rantalainen@suomi24.fi

Kotisivut: www.rayadiary.blogspot.com

Talous:

Mikä on oma analyysisi Mikkelin kaupungin nykyisen taloustilanteen syistä?

En tunne talousasioita sisältä päin, kun en ole ollut niistä päättämässä. Mielestäni on tehty lyhytnäköistä politiikkaa: virheellisiä talousarvioita ja kalliiksi tulleita valintoja.

Miten ja millä konkreettisilla toimilla korjaisit kaupungin taloustilanteen?

Lyhyellä tähtäyksellä myymällä omaisuutta. Tulot ja menot on saatava tasapainoon. Pidemmällä aikavälillä panostaisin ennaltaehkäisyyn, yhteishenkeen, yrittäjyyteen ja työllisyyteen: Mikkelistä on luotava myönteisempi, rennompi ja houkuttelevampi kuva, sellainen että tänne kannattaa muuttaa, täällä kannattaa yrittää ja täältä löytyy osaavaa työvoimaa. Pitää puhaltaa yhteiseen hiileen ja unohtaa nurkkakuntainen reviiriajattelu.

Miten useiden ehdokkaiden lupaama yhtälö palveluiden parantamisesta ja talouden korjaamisesta toteutetaan?

Apua tarvitsevien ihmisten palvelut on priorisoitava ensimmäiselle sijalle. Kysymys on arvovalinnoista. Kaupungin johtamista on kehitettävä nykyaikaiseen suuntaan. Johtaminen on mahdollistamista, ei tukahduttamista! Kaupungin on oltava esimerkillinen työnantaja, työntekijöiden luottamus kaupunkiin on palautettava ja heidät on otettava mukaan päätöksentekoon. Palveluja on järkeistettävä ja omaa palvelutuotantoa kehitettävä, turha byrokratia ja nipottaminen pois. Tilalle työntekijöiden kannustamista ja rakentavaa palautetta. Kun ihmiset voivat hyvin, löytyy uskoa huomiseen ja luottamus palautuu. En usko ulkopuolisiin kalliisiin konsultteihin ja kaiken ulkoistamiseen. Kaupungistamme löytyy osaamista ja viisautta ja reilulla yhteistyöllä voidaan seudullisesti ja kaupungin sisällä saadaan asiat tasapainoon.

Kannatatko/vastustatko (kannatitko/vastustitko jos olit valtuustossa) lomautuksia?

Vastustan lomautuksia. Niillä on aiheutettu suunnatonta hallaa kaupungin taloudelle ja epäinhimillisiä kärsimyksiä ihmisille. Sekä lomautetut, mutta myös työllistetyt ja erilaisissa aktiivitoimenpiteissä olevat ihmiset ovat menettäneet työ- ja toimeentulomahdollisuutensa. Lisäksi apua tarvitsevat ovat menettäneet tarvitsemansa avun (tilapäisen palkkatukityövoiman).

Jos vastustat lomautuksia, niin miten kaupungin talouden alijäämä olisi pitänyt korjata tai rahoittaa?

Myymällä omaisuutta, pidättäytymällä turhista menoista kuten esim. ostokonsulteista tai muusta turhasta ulkoistamisesta.

Kannatatko/vastustatko ESE:n osittaistakaan myyntiä?

ESE on kannattava yritys ja sen pysyminen kaupungin omistuksessa on kaupunkilaisten ja yritysten etu. Toivottavasti velkataakkaa saadaan pienemmäksi muilla keinoilla.

Sosiaali- ja terveydenhuolto:

Mitä odotat MIEPÄ-hankkeelta?

On kohtuutonta odottaa hankkeilta mahdottomia, mutta usein niiden avulla onnistutaan tekemään todelliset tarpeet näkyviksi ja konkreettisesti selvittämään miten niihin voitaisiin vastata. En käytännössä tunne hanketta, mutta uskon sen kehittävän moniammatillista yhteistyötä. Toivon avohoidossa olevien mt- kuntoutujien saavan tukea asumiseen ja elämiseen, lisäksi he tarvitsevat rinnalla kulkijoita kuntoutumisen onnistumiseksi. Samoin päihdeongelmaiset tarvitsevat katkaisuhoidon ja kuntouttavien jaksojen lisäksi kiinnipitävää ja välittävää tukitoimintaa. Molemmat ryhmät tarvitsevat mielekästä päivä- ja työtoimintaa. Kuntoutujien perheiden huomioon ottaminen kuntoutusprosessin aikana on myös tärkeää.

Pitäisikö Mikkeliin perustaa yömaja/ensisuoja päihteiden käyttäjille? (Kyllä vai ei)Miksi?

Yömajaa tarvitaan. Monet omista asiakkaistani ovat paleltuneet kuoliaiksi talvipakkasilla. Heikoista on pidettävä huolta.

Millä konkreettisilla toimilla kehittäisit kaupungin vanhushuoltoa?

Henkilöstöresurssit on saatava tarpeita vastaavalle tasolle. Vanhusten huoltoa on kehitettävä nykyaikaisempaan ja kodinomaisempaan suuntaan asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta: asiakaslähtöisesti, ei tehtävälähtöisesti. Yhteistyöllä omaisten ja kolmannen sektorin kanssa on mahdollista kehittää yhtäältä yksilöllisempää ja toisaalta yhteisöllisempää vanhusten huoltoa. Vanhusneuvola on hyvä asia ja se pitäisi käynnistää vaikka yhteistyössä järjestöjen kanssa. Esim. Mikkelin Setlementti olisi tässä yksi mahdollinen kumppani.

Kuinka lakisääteiset vammaisten kuljetuspalvelut tulisi järjestää?

Vammaiset ihmiset ovat viestittäneet, että entinen järjestelmä pelasi paremmin kuin nykyinen keskitetty matkapalvelukeskus, mutta sitähän ollaankin purkamassa. Ennen kuljettajat tunsivat asiakkaansa ja palvelivat heitä hyvin, nyt vammaiset ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa muiden kansalaisten kanssa. He eivät voi osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan eivätkä enää uskalla käyttää kuljetuspalveluja jolloin heidän elämänlaatunsa kärsii.

Pitäisikö Mikkelin tarjota perusterveydenhuollon palveluja Haukivuorella, Anttolassa ja Otavassa, ja missä laajuudessa?

Tähän asiaan en ole vielä ehtinyt perehtyä tarpeeksi, mutta liikkuva terveyskeskus voisi täydentää järjestelmää, vaikka mielestäni jokaisessa kunnassa pitäisi olla oma pysyvä terveyskeskuspiste. Lääkäri/sairaanhoitaja parikki –järjestelmää voisi kehittää.

Miten kehittäisit perusterveydenhuollon toimivuutta Mikkelissä?

Lääkärin vastaanotolle pitäisi päästä muidenkin kuin heidän, jotka osaavat taitavasti ammattilaisen tavoin perustella sairauksiaan. Nyt ne, joilla ei ole puolestapuhujaa alistuvat ja tyytyvät siihen, kun sanotaan että aikoja ei ole Ensineuvon toimiessa portinvartijana. Onko mahdollistaa saada takaisin omalääkärijärjestelmä, sitähän ei ole käytännössä ollut aikoihin.

Mitä seurauksia uskot olevan useiden omaishoitajien jäämisestä tuen ulkopuolelle?

Seuraa paljon kärsimystä ja epävarmuutta, sairauksien pahenemista ja laitoksiin sijoitusten lisääntymistä. Usein omaishoitaja on itsekin ikääntynyt ja väsyy ja jopa sairastuu, kun arkeen ei saa mitään helpotusta eikä tärkeätä työtä arvosteta. Tulee pidemmällä aikavälillä kaupungille kalliiksi.

Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät kaupungin toimenpiteet lasten kehityksen turvaamiseksi?

Ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö on painopistealue. Kun sosiaalinen turvallisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat kunnossa lapsetkin voivat hyvin. Lastensuojelussa ja sijaishuollossa on tärkeää kehittää perhesijoitusmahdollisuuksia. Päiväkotiryhmien pitää olla pieniä ja sisarusten pitää päästä samaan hoitopaikkaan. Perheillä pitäisi olla mahdollisuus valita heille sopivin päivähoitoratkaisu.

Koulutus:

Kuinka turvataan työrauha Mikkelin kouluissa?

Riittävän pienet ryhmät ja pienet koulut ovat turvallisia. Koulunkäyntiavustajia ja henkilökohtaisia avustajia tarpeen mukaan. Opettajien on otettava lapset huomioon yksilöinä ja osattava tunnistaa heidän tarpeensa ja ongelmansa ajoissa. Koulukiusaamiseen on puututtava tiukasti ja yhteistyössä perheiden kanssa. Koulujen ja perheiden yhteistyötä pitää edelleen kehittää. Iltapäiväkerhot ovat tärkeitä lasten ja perheiden hyvinvoinnille.

Mitkä ovat keskeisimmät kehitystarpeet koulutuksessa?

Jokaisella peruskoulun päättävällä pitäisi olla mahdollisuus jatko-opintoihin. Yhdenkään nuoren ei pitäisi jäädä tyhjän päälle. Jos opiskelupaikkaa ei löydy tai sitä ei onnistu saamaan, pitäisi nuorelle olla mielekästä työpajatoimintaa tai muuta käytännön työharjoittelua. Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä pitäisi kehittää siten, että opiskelu voidaan jo opintojen aikana kytkeä työelämään.

Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika:

Millainen kaupungin roolin tulisi olla kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluissa?

Erilaisia kulttuuri- ja liikuntatapahtumia sekä toimintaa pitää kehittää yhdessä kansalaisjärjestöjen ja maahanmuuttajatoimijoiden kanssa. Verkostoitumalla kolmannen sektorin kanssa ja arvostamalla vapaaehtoistyötä voidaan pienellä taloudellisella satsauksella luoda uusia tai tukea jo olemassa olevia kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintoja. Kaupungin järjestämiä liikuntapaikkoja ja mahdollisuuksia harrastaa omaehtoista kulttuuria pitää olla tarpeeksi. Kulttuuriin kohdistuvat valtionosuudet pitää suunnata niille tarkoitettuihin kohteisiin kuten teatteriin, kaupunginorkesteriin, museoihin ja kirjastotoimeen.

Millä tavoin perustelet ”Spiraalin” tarpeellisuutta?

Tässä taloudellisessa tilanteessa sitä ei voi perustella. Se ei ollut välttämätön ja monet pitävät sitä jopa rumana.

Elinkeinoelämä:

Millä toimilla kaupungin olisi mielestäsi tuettava elinkeinoelämän kehittymistä Mikkelissä?

Kaupungin olisi tehtävä tiiviimpää yhteistyötä työ- ja elinkeinohallinnon sekä yrittäjäjärjestöjen kanssa. Yritystoimintaa olisi tuettava yrityshautomoilla ja erilaisin tukitoimenpiteiden. Pienet yritykset tarvitsevat erilaista tukea kuin suuret yritykset. Investoinneissa etusija pitää antaa työvoimavaltaisille yrityksille. Mikkelistä pitää tehdä dynaamisempi ja myönteisempi paikka yritysten perustamiselle. Myhäilevä Mikkeli on tullut lihaksi, mutta se mielikuva pitää muuttaa.