|
Pro Mikkelin kysymykset Mikkelin kuntavaaliehdokkaille 2008: Nimi: Markku Turkia Ehdokasnumero: 156 Talous: Mikkelin kaupunki saa liian vähän tuloja menoihinsa
nähden. Tilanteeseen on ajauduttu viime vuosien aikana. Mikkeli ei ole
osannut ottaa osaansa suomen viime vuosien huippukasvusta. Työpaikkoja
ei ole saatu syntymään monien muiden alueiden tahtiin. Jos ei ole tarpeeksi työpaikkoja ei ole tarpeeksi
verotulojakaan. Menoja ei ole kyetty sopeuttamaan tuloihin. Ennakoiviin
toimiin ei ole ryhdytty ajoissa. Kaupungin asioiden on annettu velloa.
Mielestäni syitä löytyy kaupungin huonosta strategiasta,
virkamiesvalmistelusta ja poliittisen päätöksenteon
linjattomuudesta. Miten ja millä konkreettisilla
toimilla korjaisit kaupungin taloustilanteen? Vippaskonsteja ei ole. On kyettävä eri valtuustoryhmät
ylittävään sopuun seuraavan valtuustokauden
kestävästä tervehdyttämisohjelmasta. Turhaa omaisuutta
voi myydä pois. Emme me tarvitse yli 5000 hehtaaria metsää tai
valtavaa kiinteistömassaa. Vähemmän tärkeistä
kaupungin toimista eläköityvien tilalle ei tule palkata
tässä vaiheessa uusia henkilöitä. Miten useiden ehdokkaiden lupaama
yhtälö palveluiden parantamisesta ja talouden korjaamisesta
toteutetaan Kaupungin pitää todella ottaa keskeiseksi strategiaksi uusien
työpaikkojen synnyttämisen ja entisten säilyttämisen.
Näin on tehty mm. Pieksämäellä ja hyvää tulosta
on syntynyt. Se edellyttää hyvää, ennakoivaa kaavoitusta,
nopeaa ja ennakkoluulotonta elinkeinotointa, joustavaa työvoiman
hankintaa ja työvoiman koulutusta. Menopuoli on ajan mittaan saatava
vastaamaan tuloja. Kaupungin kaikki toiminnat on pantava arviointiin niiden
tärkeyden mukaan ihmisille. Mitä lähempänä ihmisen
perustarpeita, sitä paremmin niistä on pidettävä huolta?
Kaikkia palveluja ei voi samanaikaisesti parantaa. Verorahoilla
toteutettavista palveluista etusijalla ovat nyt terveys, vanhuus, lapset ja
nuoret. Kannatatko/vastustatko
(kannatitko/vastustitko jos olit valtuustossa) lomautuksia? Lomautukset ovat tulosta toteutetusta virheellisestä,
pitkään kestäneestä kaupungin johtamisesta. Ja
lomautukset olisi pitänyt voida välttää varsinkin
peruspalveluista. Jos vastustat lomautuksia, niin miten
kaupungin talouden alijäämä olisi pitänyt korjata tai
rahoittaa? Kaupunkia ei voi verrata yritykseen, joka menee heti nurin, jos tuloa ei
tule, kassa tyhjenee, omaisuutta ei ole eikä siksi lainaa saa.
Kaupungilla on keinoja sopeuttaa menot ja tulot tasapainoon useiden vuosien
aikana eikä paniikkiratkaisuja tarvita. Mikkelissä on turhaankin lietsottu hysteriaa, jonka turvin
peruspalveluja on huononnettu ja palveluja yksityistetty voittoa maksimoivien
yritysten pelinappuloiksi. Metsät ja turhat kiinteistöt
myyntiin. Kannatatko/vastustatko ESE:n
osittaistakaan myyntiä? ESE on kaupungille hyvinvointia tuottava yritys, jonka kaupungille tuomaa
hyötyä ei saa hävittää. Fuusioita voi tehdä em.
periaatteella ja niin, että kaupungin määräysvalta
säilyy.
Olen työssäni vastannut erinomaisten työtovereitteni
kanssa maakunnan työllisyys-, työnvälitys-,
ammatinvalinnanohjaus-, kuntoutus- ja työvoimakoulutuspalveluista.
Kaikilla ihmisillä ei mene hyvin. Päinvastoin meillä on yhä
enemmän eriarvoisuutta ja syrjäytymisen uhkaa, Siksi tarvitaan
MIEPÄn tapaista hanketta, joka yhdistää eri tahojen
voimavaroja torjumaan kehitystä, joka johtaa mm. mielenterveysongelmiin
ja päihteiden liikakäyttöön ja auttaa näiden
asioiden kanssa vaikeuksissa olevia tai niistä kuntoutuvia. Tunnen asiaa
mm. sen perusteella, että olen ollut kehittämässä
pitkäaikaistyöttömien työllistymis- ja
eläkemahdollisuuksien arvioimiseksi ns. ”Taipaleen” mallia
yhdessä Ilkka Taipalen kanssa. Olen Mikkelin Teatterin hallituksen
puheenjohtajana ollut päättämässä, että
Teatteri avustaa ja tekee yhteistyötä nuorten
mielenterveyspalvelujen kehittämisessä Mikkelin Mielenterveysseuran
kanssa. Pitäisikö Mikkeliin perustaa
yömaja/ensisuoja päihteiden käyttäjille? (Kyllä vai
ei)Miksi? Viitaten edelliseen - pitäisi Millä konkreettisilla toimilla
kehittäisit kaupungin vanhushuoltoa? Vanhenevan ihmisen paikka on omassa kodissa mahdollisimman
pitkään jos hän niin itse haluaa. Sitä pitää
tukea panostamalla riittävästi koti- ja asumispalveluihin,
omaishoitoon ja ennakoivaan terveydenhoitoon. Vanhuksille pitää
olla eri tyyppistä asumis- ja hoitomuotoa ja niissä
riittävästi hyvää henkilöstöä. Kuinka lakisääteiset vammaisten
kuljetuspalvelut tulisi järjestää? Asiakaslähtöisesti ja
logistisesti järkevällä tavalla. Pitäisikö Mikkelin tarjota
perusterveydenhuollon palveluja Haukivuorella, Anttolassa ja Otavassa, ja
missä laajuudessa? Mielestäni mm. kouluterveydenhuollon ja perusterveydenhuollon
palvelut kannattaa yhdistää, jolloin kansalaisille voidaan paremmin
turvata perusterveydenhuollon palvelut. Paljon voitettaisiin, jos
terveydenhoitajille annettaisiin nykyistä laajemmat mahdollisuudet
toimia. Kokenut terveyden-/erikoissairaanhoitaja pystyy ainakin yhtä
hyvin määräämään antibioottikuurin tai piikin pistämään kuin ympäri Suomea
seilaava kokematon keikkalääkäri. Miten kehittäisit
perusterveydenhuollon toimivuutta Mikkelissä? Haluaisin laajentaa kokeneiden terveyden- ja
erikoissairaanhoitajien toimintavaltuuksia potilaiden tilan
selvittelyssä ja muutenkin parantaa yhteistyötä terveydenhuollon
eri sektoreiden kesken. Uskon, että joka paikassa yksittäiset perushoitajat, erikoissairaanhoitajat ja
lääkärit tekevät hyvää työtä omalla
tontillaan. Perusterveydenhoidon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon
pitää toimia saumattomasti yhteen. Nyt haaskataan rahaa ja aikaa,
tieto ei kulje, vaan joka paikassa kysellään samoja perusasioita,
potilaat ovat vika paikassa. Kun ei ole sopivia ”välimatkan”
paikkoja, makuutetaan potilaita turhaan kalliilla keskussairaalan
”hotelli”-paikoilla. Myös valtiovallan pitää
tarttua perusterveydenhuollon tilanteeseen Mitä seurauksia uskot olevan useiden omaishoitajien
jäämisestä tuen ulkopuolelle? Jos tilanteeseen ei saada parannusta, kohta hoitajista tulee hoidettavia
ja kunnan kustannukset vaan moninkertaistuvat ja tuhotaan ihmisten
elämä Mitkä ovat mielestäsi
tärkeimmät kaupungin toimenpiteet lasten kehityksen turvaamiseksi? Eri perheitten kulloisiinkin tilanteisiin pitää olla sopiva ja
laadukas lastenhoito. Mitä pienempi lapsi, sitä
lähempänä koulun pitää olla. Samassa pienessä
oppilasryhmässä pitää voida olla mahdollisimman
pitkään. Kouluissa pitää olla riittävästi
saatavilla oppilaanohjauksen, terveydenhuollon, kuraattoreiden ja
psykologienpalveluja. Kun näitä on heikennetty, seuraukset ovat jo
nyt katastrofaaliset. Tietysti myös koteja pitää tukea. Työtä
pitää olla tarjolla, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä
pitää voida torjua ja edistää perheiden kokonaista
hyvinvointia. Koulutus: Luokkakokoja hillitsemällä, estämällä liian
suuret koulut, estämällä lasten ja nuorten opiskeluryhmien
pirstoutuminen, turvaamalla riittävät tukipalvelut kouluun kuten
edellisessä vastauksessa kuvasin. Mitkä ovat keskeisimmät
kehitystarpeet koulutuksessa? Edellä on käsitelty lähinnä peruskoulutusta.
Mielestäni lukion ja muun keskiasteen koulutusta pitäisi
lähentää. Tätä edellyttää
työelämä, johon koulutuksen pitäisi valmistaa. Mikkelin
pitäisi ennakoida TE-keskuksen, maakuntaliiton ja
elinkeinoelämän kanssa taitavasti tarvittavan osaamisen ja
ammattien tulevaisuutta ja koulutus pitää järjestää
sen mukaisesti. Myös nuoriso- ja aikuisasteen opiskelijat tarvitsevat
tukea ja ohjausta, pelkkä tiedon pänttäys ei riitä.
Erityisesti pitäisi lisätä sosiaalisten taitojen
kehittymistä. Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika: Millainen kaupungin roolin tulisi olla
kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluissa? Näissäkin pitää määritellä, mitkä
ovat kaupunkilaisten perustarpeet ja peruspalvelut. Suomessa kansalaisten
kulttuuriset perustarpeet ovat ilmainen kirjasto, halpa kansalaisopisto ja
edullinen ja laadukas teatteri. Tästä eteenpäin hinta
kansalaisille nousee, Liikunnassa pitää painottaa omaehtoista
liikuntaa ja mahdollisuuksia siihen. Ladut ja lenkkipolut on oltava kelvollisessa
kunnossa. Erityisharrastuksissa harrastajien oma panos pakosti kasvaa, Millä tavoin perustelet
”Spiraalin” tarpeellisuutta? Mielestäni kaikissa kaupunginosissa voisi olla joku maamerkki, oma
”toteemi”, josta alueen tunnistaa omakseen. Muistan kun vaikkapa
vaadittiin Launialaan norppaa jollakin tavoin kuvastamaan Saimaan
läheisyyttä. Sitten se tuli koulun seinään. Samalla
tavoin jokainen osaa kertoa vaikkapa muualta tulevalle, että
”käänny reiän kohdalta kaupunkiin”. Taiteesta voi
aina olla montaa mieltä ja maailma ilman taidetta olisi aika
tylsää. Onpa tuo Spiraali ainakin kiihottanut luovuutta ja
lisännyt innovatiivisuutta. Näillähän Suomi menestyy
maailmassa!! Elinkeinoelämä: Millä toimilla kaupungin olisi
mielestäsi tuettava elinkeinoelämän kehittymistä
Mikkelissä? Elinkeinoelämään kuuluu sekä yksityinen että
julkinen yritys- ja muu elinkeinotoiminta. Ilman elinkeinotoimintaa
meillä olisi vähän juuri niitä verotuloja, joilla
kaupunkilaisten palvelut valtaosin tuotetaan. Mikkelin pitää pikaisesti valjastaa strategiansa tuottaman
uusia työpaikkoja ja pitämään huolta entisistä. |
Kaavoitus
pitää olla ennakoivaa, Meillä pitää olla eri puolella
kaupunkia aina valmiina tontteja erityyppiselle yritystoiminnalle ja
asutukselle. Elinkeino- ja yrityspalvelut eivät saa olla hajallaan.
Elinkeinotoimen, MISETin ja kaupungin ao. virkamiesten, työvoima- ja
elinkeinopalvelujen ja koulutuksen pitää istua näissä
asioissa yhdessä pöydässä, toimia ”positiivisen
aggressiivisesti”, puhaltaa yhteen hiileen ja luottaa toisiinsa.
Yritysten
sijoittumista kaupunkiin ja seudulle on tuettava myös kaupungin
toimenpitein. Tontit, työvoima, palvelut. Myös ulkomailta
pitää meidänkin alueelle saada hyviä investointeja.