Pro Mikkelin kysymykset Mikkelin kuntavaaliehdokkaille 2008

Nimi: Torsti Hyyryläinen

Puolue: Suomen Keskusta (uusi ehdokas)

Ikä: 48

Ammatti: tutkimusjohtaja

Sähköpostiosoite: torsti.hyyrylainen@kolumbus.fi

Kotisivut: www.torsti.ehdolla.fi

Talous:

Mikä on oma analyysisi Mikkelin kaupungin nykyisen taloustilanteen syistä?

Syitä on varmasti monia. Riskejä ei ole nähty, eikä osattu hallita. Kuntarakenteen muutosta ei ole hoidettu riittävän kustannustehokkaasti. Talouden hoidon osaaminen on ollut pitkään huonoa. Talouden seuranta on ollut osaamatonta ja seurantaindikaattorit puutteellisia, jos niitä on ollut lainkaan. Johtavat viranhaltijat eivät ole olleet ajan tasalla, eikä luottamusjohtokaan ole oivaltanut tilanteen vakavuutta. Ulkopuolisiakaan asiantuntijoita ei ole käytetty riittävästi apuna. Nyt on jouduttu ääritilanteeseen ja sen myötä lomautuksiin. Kunnan kehittämisessä ei ole toimittu riittävän ennakoivasti ja uudistavat kehittämistoimet ovat olleet riittämättömiä.

Miten ja millä konkreettisilla toimilla korjaisit kaupungin taloustilanteen?

Suurin ongelma on väestö- ja ikärakenteen muutos. Mikkeliin on satava nuoria perheitä. Tämä tapahtuu pitkäjänteisellä ja tavoitteisella kehittämistyöllä. Mikkelille on tehtävä pitkän aikavälin (vuoteen 2019) kehittämisstrategia, jossa on selkeät kehitystavoitteet. Toiminnan ja talouden ennakointia ja seurantaa on kehitettävä. Elinkeinopolitiikkaan on panostettava, mutta myös palvelurakenteesta on huolehdittava, sillä muuten Mikkeli ei voi uskottavasti esittäytyä houkuttelevana ihmisten asuin- ja yritysten sijoittumispaikkana. Taloustilanteen korjaaminen edellyttää laajaa yhteistyötä ja yhteistä, julkilausuttua visiota siitä, mihin pyritään.

Miten useiden ehdokkaiden lupaama yhtälö palveluiden parantamisesta ja talouden korjaamisesta toteutetaan?

Tähän ei ole yksikertaista ratkaisua. Kyse on koko kuntatalouden peruskysymyksestä. On todennäköistä, että viiden vuoden sisällä kuntasektorilla tapahtuu suuria muutoksia. Myös kunta-valtio -suhdetta joudutaan tarkastelemaan uudelleen kansallisella tasolla. Yhtälö ei siis ole yksin Mikkelin käsissä ratkaista, mutta meidän on oltava aktiivisia kaikissa toimissa, jotka luovat edellytyksiä päästä tasapainoon palvelujen ja kustannusten välillä.

Kannatatko/vastustatko (kannatitko/vastustitko jos olit valtuustossa) lomautuksia?

Lomautukset ovat kunnan viimeinen keino välttää täydellinen katastrofi. Päättäjät tulkitsivat tilanteen olevan niin pahan, että lomautuksiin oli pakko mennä. Henkilökohtaisesti en usko lomautusten tuovan oletettuja säästöjä. On hyvin hankalaa osoittaa konkreettiset säästöt, sillä lomautuksista syntyy ylimääräistä työtä hyvin paljon. Voi olla niinkin, että kunnan työntekijöitä halutaan lomautuksilla "herätellä" tilanteen vakavuuteen. Se ei kuitenkaan ole mielestäni oikea keino, eikä tasa-arvon mukaista. Toivottavasti kuntalaiset kuitenkin ovat nyt heränneet ja vaativat muutosta.

Jos vastustat lomautuksia, niin miten kaupungin talouden alijäämä olisi pitänyt korjata tai rahoittaa?

Pitkään jatkuneen talouden ja toimintojen huono hoito ei ole henkilökunnan syytä. On väärin maksattaa ikävät virheet yksin heillä. Oikeudenmukaisempi tapa olisi ollut hoitaa asia määräaikaisella kunnallisveron korotuksella, esimerkiksi 0,5 äyriä vuodeksi. Määräajasta olisi voinut sopia valtuustossa. Sen ehdoksi olisi voitu yhteisellä päätöksellä asettaa selkeät tulostavoitteet.

Kannatatko/vastustatko ESE:n osittaistakaan myyntiä?

Tähän kysymykseen vastaaminen edellyttäisi huomattavasti parempaa tietoa yhtiön tilasta ja strategioista, kuin mitä on ollut mahdollista lehdistä lukea. Yhtiön osakkeiden myyntiin maakunnan ulkopuolisille omistajatahoille suhtaudun kuitenkin lähtökohtaisesti hyvin kriittisesti. Ylikansalliset omistajatahot eivät ole energiaratkaisuissa maakunnan edun parhaita ajajia, niiden intressit ovat lopulta toiset.

Sosiaali- ja terveydenhuolto:

Mitä odotat MIEPÄ-hankkeelta?

Odotan, että hanke onnistuu rakentamaan tuloksellisia kumppanuksia julkisen ja yhteisösektorin välille. Hanke työskentelee sellaisella toimialueella, jossa luovat ratkaisut ovat tarpeen. Toivon, että myös asiakkaat saataisiin motivoitua yhteistyöhön. Tällä saralla asiantuntemusta on kunnioitettava ja toimivia ratkaisuja löytyy ammattilaisia ja kenttää kuuntelemalla.

Pitäisikö Mikkeliin perustaa yömaja/ensisuoja päihteiden käyttäjille? (Kyllä vai ei) Miksi?

Tällainen toiminta kuuluu yhteisvastuunsa tuntevan kunnan perustoimintaan. Meidän on pidettävä huolta näistäkin ihmisistä, jotka eivät pysy kilpailukyky-yhteiskunnan menossa mukana.

Millä konkreettisilla toimilla kehittäisit kaupungin vanhushuoltoa?

Vanhustenhuollon yksi ydinkysymyksistä on KUNNIOITUS. Jos emme kunnioita ihmisiä, jotka ovat pitkän elämän eläneet, mitkään toimet eivät riitä korjaamaan tätä puutetta. Toinen keskeinen asia on vanhusten yksinäisyyden ottaminen keskeiseksi haasteeksi. Myös vanhusneuvola on erinomaisen hyvä idea ja palvelee ennalta ehkäisyssä. Vanhustenhuoltoa voitaisiin integroida nykyistä enemmän muihin palvelusektoreihin. Yhteistyötä voitaisiin tehdä esimerkiksi koulujen, päiväkotien, kulttuurilaitosten ja kolmannen sektorin, esimerkiksi urheiluseurojen yms. kanssa. Näyttää kuitenkin siltä, että laitospaikkojakin tarvitaan. Ainakaan ei pitäisi supistaa laitospaikkoja niin, että joudutaan tarpeettomasti käyttämään kalliita keskussairaalatason hoitopaikkoja. Kotihoitoon on kuitenkin edelleen kiinnitettävä suurta huomiota, mutta omaishoitajien jaksamista on myös tuettava.

Kuinka lakisääteiset vammaisten kuljetuspalvelut tulisi järjestää?

Tähän kysymykseen minulla ei ole riittävästi tietoa vastata. Uskon, että kaupungista löytyy hyvää asiantuntemusta sekä asiakkaiden että alan ammattilaisten keskuudesta. Heitä kuuntelemalla ja yhdessä toimimalla löydetään varmasti ratkaisut.

Pitäisikö Mikkelin tarjota perusterveydenhuollon palveluja Haukivuorella, Anttolassa ja Otavassa, ja missä laajuudessa?

Kyseessä on Mikkelin kaupungin nykyiset kunnanosat. On selvää, että peruspalveluiden pitää olla kunnossa myös näissä. Anttolassa ovat palvelut viime aikoina heikentyneet mutta toimia tilanteen parantamiseksi on tiettävästi käynnissä. Haukivuorella palvelutaso on toistaiseksi säilynyt. Esimerkiksi Otavassa on kuitenkin etsitty luovasti uusia ratkaisuja, jotka perustuvat uudentyyppiseen kumppanuuteen julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Eri kunnan osa-alueilla voitaisiin nykyistä enemmän kokeilla erilaisia ratkaisumalleja. Pääasia on laadukas palvelu, joka on sujuva, saatavilla ja sopivan hintaista. Voitaisiin ottaa oppia myös muualta Suomesta ja kehittää opitun perusteella omia paikallisia ratkaisuja. Myös paikalliset järjestöt tulee ottaa mukaan toimintaan ja palveluyhteistyöhön.

Miten kehittäisit perusterveydenhuollon toimivuutta Mikkelissä?

Perusterveydenhuollossa on käynnissä lukuisia kehittämishankkeita. En tunne kaikkia. Ennen kuin keksitään uusia, pitäisi kriittisesti arvioida, ovatko nyt käynnissä olevat kehittämishankkeet oikean suuntaisia ja tuloksellisia. On tärkeätä hakeutua uusimman tiedon äärelle ja hakea kumppaneita mm. korkeakouluyhteisöjen ja tutkimuksen suunnista. On kyse isosta ja rahaa tarvitsevasta sektorista. Sen kehittämiseen on löydyttävä viimeisintä tietoa ja hyviä käytännön toimintamalleja. Asiakkaat on saatava mukaan kehittämiseen. Lisäksi on kuunneltava kaupungin omaa, osaavaa henkilöstöä. Kannan huolta myös siitä, mistä saamme osaavaa henkilökuntaa jatkossa.

Mitä seurauksia uskot olevan useiden omaishoitajien jäämisestä tuen ulkopuolelle?

Omaishoidon tukeminen on tärkeätä ja tukea pitää lisätä. On kuitenkin samalla huolehdittava omaishoitajien jaksamisesta. Heitä eipidä jättää yksin. Se ei ole pitkällä tähtäimellä kestävää. Toimiva omaishoidon järjestelmä on pitkäjänteisen suunnittelun tulos. Siihen tulisi pyrkiä.

Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät kaupungin toimenpiteet lasten kehityksen turvaamiseksi?

Lapset ovat tulevaisuutemme. Heidän hyväkseen voidaan tehdä paljon. Samalla kysymys on hyvin laaja. Jos kodit voivat hyvin, myös lapsilla on hyvät lähtökohdat kasvaa tasapainoisesti. Neuvolatoiminta, päiväkodit, kouluterveydenhuolto, liikunta, laadukas opetus ja virikkeellinen nuorisokulttuuri ovat esimerkkinä niistä tekijöistä, jotka luovat Mikkelistä hyvän paikan lapsille ja nuorille elää ja kasvaa. Kodit tarvitsevat näinä aikoina kovasti tukea lasten kasvatukseen. Minusta esimerkiksi neuvolatoiminnan vahvistaminen näiden kasvatuksellisten tavoitteiden tukemisessa olisi tärkeätä. Tämä kuitenkin edellyttää myös valtiovallan havahtumista asiaan ja sitä kautta taloudellista tukea kunnille.


Koulutus:

Kuinka turvataan työrauha Mikkelin kouluissa?

Kouluihin on luotava HYVÄ HENKI. Esimerkiksi seuraavalla ohjelmalla: 1) tiivistetään kodin ja koulun yhteistyötä 2) kohtuulliset opetusryhmät (alle 25 oppilasta), 3) tuetaan opettajien työtä (ml. kouluavustajat) 4) virikkeelliset ja hyväkuntoiset opetustilat sekä 5) vahvistetaan oppilaita kouluelämään osallistavaa opetusfilosofiaa.

Mitkä ovat keskeisimmät kehitystarpeet koulutuksessa?

Kouluille olisi satava mahdollisimman pian työrauha. Repivä keskustelu ja jatkuva epävarmuus olisi hoidettava esittämällä kehittämisohjelma ja sitoutumalla sen pitkäjänteiseen toteuttamiseen. Opetustoimen johtaminen ei tunnu olevan kunnossa. Opettajia on kuultava hankkeiden suunnittelussa herkemmällä korvalla.

Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika:

Millainen kaupungin roolin tulisi olla kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluissa?

Nämä "pehmeät kulttuuriasiat" ovat lopulta inhimillisen elämän ydinarvoja. Ilman sivistystä ja kulttuuria emme voi kehittää yhteisöjämme ja menestyä tulevaisuudessa. Kulttuuri kuuluu kunnan perustoimintoihin ja sillä tulee olla paikkansa muiden joukossa. Uusia yhteistyömalleja on kuitenkin jatkuvasti etsittävä niin yksityisen kuin yhteisösektorin (järjestöt) suunnasta. Esimerkiksi teatteria ja orkesteria pitäisi edelleen kannustaa poikkitaiteellisiin ja yli sektoreiden ulottuviin projekteihin. Ei voida ajatella Mikkeliä kaupunkina, josta kulttuuri olisi kuihtunut taloudellisen ja henkisen tuen puutteen vuoksi. Tuen suuntaamista kansalaisyhteiskunnan suuntaan, esimerkiksi nuorten taiteen tekijöidenpariin pitäisi harkita. Kulttuurihankkeissa pitää edistää myös kuntien välistä yhteistyötä ja erityisesti kansainvälisyyttä ja monikulttuurisia verkostoja. Kulttuuriin liittyvät "luovat alat" ovat tulevaisuuden kasvualoja. Niissä Mikkelin on oltava herkkänä mukana.

Millä tavoin perustelet ”Spiraalin” tarpeellisuutta?

Julkiset taideteokset kuuluvat jokaiset kaupungin kaupunkikuvaan. Niiden kohdalla olisi kuitenkin sovellettava korkeita laatukriteerejä. Julkista taideteosta ei pääsääntöisesti pidä toteuttaa ilman alan asiantuntijaraadin käsittelyä, sillä nämä taideteokset on tarkoitettu hyvin pitkäikäisiksi merkeiksi kaupunkikuvaan. Viimeksi toteutettu "ruskea spiraali" oli epäonnistunut erityisesti ajoituksensa mutta mielestäni myös taiteellisen toteutuksensa osalta. Jälkimmäinen asia on kuitenkin vain subjektiivinen näkemykseni tavallisena taiteen kuluttajana.

Elinkeinoelämä:

Millä toimilla kaupungin olisi mielestäsi tuettava elinkeinoelämän kehittymistä Mikkelissä?

Kaupunkien välinen kilpailu kovenee edelleen. Mikkelin on oltava vahva elinkeinopolitiikassaan. Ilman sitä emme voi menestyä jatkossa. Mikkelin on oltava entistä houkuttelevampi sijoittumispaikka yrityksille. Elinkeinopolitiikka ei kuitenkaan voi täysin erottaa muusta kaupungin toiminnasta. Hyvät peruspalvelut ovat myös kehittymisen edellytyksiä. Nykyistä Miset -yhtiötä on kehitettävä määrätietoisesti koko Mikkelin seudun elinkeinopolitiikan organisaationa. Sen rinnalla uusyrityskeskus DYNAMO on tehnyt hyvää työtä ja sitä pitää edelleen vahvistaa. Lisätä voisi kansainvälisyyttä ja Mikkelin markkinointia. Myös kaavoitusta pitää kehittää nopeampaan reagointiin ja se pitää integroida liike- ja liikennesuunnittelun osalta elinkeinopolitiikkaan nykyistä vahvemmin. Elinkeinojen kehittämisessä on muistettava yhteistyö Mikkelin yliopistokeskuksen toimijoiden kanssa. Helsingin kauppakorkeakoulun ja Helsingin yliopiston mutta myös muiden korkeakouluyksiköiden osaaminen pitäisi hyödyntää entistäkin vahvemmin elinkeinoelämän kehittämisessä.