Pro Mikkelin kysymykset Mikkelin kuntavaaliehdokkaille 2008

Nimi: Raija Pajunen

Puolue: KD

Ikä: 54

Ammatti: opettaja

Sähköpostiosoite: raija.pajunen@suomi24.fi

Kotisivut: www.raijapajunen.com

Talous:

Mikä on oma analyysisi Mikkelin kaupungin nykyisen taloustilanteen syistä?

Talouden puutteellinen seuranta, ei budjetissa pysyneet investoinnit, holtiton velanotto korkeine korkoineen, pinttynyt luulo että ”kyllä se läpi menee kun on tähänkin saakka mennyt”, vastuuttomuus päätöksenteossa. Tämän lisäksi tulee ikääntynyt kunta ja riittämätön valtion rahoitus.

Miten ja millä konkreettisilla toimilla korjaisit kaupungin taloustilanteen?

Ei sitä nopeasti korjata millään toimilla. En kannata ESE:n myyntiä enkä muunkaan tuottavan omaisuuden myyntiä. Tässä kriisitilanteessa on elettävä suu säkkiä myöten, jatkettava hyvin alkanutta talouden seurantaa, pidättäydyttävä ei välttämättömistä investoinneista tässä vaiheessa, puututtava rakenteisiin ja järkeistettävä toimintaa. Julkisten palveluiden järjestämisestä tulee laatia toimintaympäristöanalyysi ja arviointi siitä, mitä palveluja kunnan kannattaa itse tuottaa ja mitä hankitaan muilta toimijoilta. Hallintokuntien yhteistyötä tulee tiivistää ja koordinoida, ja päätöksiä tehdessä on käytettävä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Kansanedustajiemme tulee huolehtia siitä, että taloudellinen epätasa-arvo kuntien välillä poistuu. Mikäli välttämätöntä, energian hintaa on nostettava 10-20 %, jolloin kotikuntamme energia ei vieläkään ole kallista muihin kuntiin verrattuna, ja rasitus kohdistuu tasaisesti kaikkiin kuntalaisiin.

Miten useiden ehdokkaiden lupaama yhtälö palveluiden parantamisesta ja talouden korjaamisesta toteutetaan?

Eiköhän olisi hyvä tehdä ensin strategia ja sitten toteutusohjelma, johon todella sitoudutaan.

Pidemmällä tähtäimellä niin, että valtuutetut ajattelevat jokaista päätöstä tehdessään, edistääkö päätös kunnan perustehtävää eli kuntalaisten peruspalveluista huolehtimista, tärkeysjärjestyksessä. Laadukkaisiin terveyspalveluihin päästään huolehtimalla perusterveydenhoidosta esim. KD:n 6.10.08 esittelemän valtuustoaloitteen mukaisesti. Näin saadaan erikoissairaanhoitoon kohdistuvia paineita pienemmäksi. Painopistettä on myös siirrettävä laitoshoidosta laadukkaaseen avohoitoon ja korjaavasta hoidosta ennaltaehkäisyyn, jota on esim. elintapoihin vaikuttaminen ja kouluterveydenhuoltoon panostaminen. Perheitä on tuettava, sillä sieltä lähtee lasten hyvin- tai pahoinvointi. Kotona tapahtuva lasten ja omaisten hoito säästää kustannuksia, joten se tulee tehdä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi. Keskustan koulutilat on harkittava huolella ja asiantuntijoita kuunnellen, ja ryhmäkoot on saatava kohtuullisiksi.

Energian hintaa voisi nostaa 10-20 %, mistä saatavalla tulolla voitaisiin lyhentää velkaa niin että korkomenot pienenevät.

Kannatatko/vastustatko (kannatitko/vastustitko jos olit valtuustossa) lomautuksia?

Lomautukset ovat äärikeino, johon ei tule turvautua kuin kriisivaiheessa, ja silloinkin kertaluontoisesti. Opetuslautakunnan jäsenenä kannatin sitä, että myös opettajat lomautetaan, kun kerran talkoihin oli ryhdytty. Mielestäni nuorilta ja lapsilta pois ottaminen ei ole viisasta, siitä saattaa seurata kalliita kustannuksia.

Jos vastustat lomautuksia, niin miten kaupungin talouden alijäämä olisi pitänyt korjata tai rahoittaa?

Ks edellinen vastaukseni.

Kannatatko/vastustatko ESE:n osittaistakaan myyntiä?

Vastustan ESE:n myyntiä. Ei hyvin tuottavaa omaisuutta tule myydä, myynnistä seuraa vääjäämättä hinnan nousu. Nostetaan vaikka itse hintaa niin työllisyys pysyy kunnassa ja samoin tulot. Meillä on hakkeen ja turpeen suhteen sellaista tietotaitoa, jota muualta kelpaa tulla vaikka katsomaan.

Sosiaali- ja terveydenhuolto:

Mitä odotat MIEPÄ-hankkeelta?

”Miepän tavoitteena on seudun kuntien yhteisenä työnä rakentuva innovatiivinen, tulevaisuuden haasteisiin vastaava mielenterveys- ja päihdetyön malli ja sen kehittämisen välineet.”

Näin kerrotaan MIEPÄ-hankkeen pyrkimyksistä, ja odotan ja toivon, että hanke ihan ruohonjuuritasolla auttaa mielenterveys- ja päihdeongelmien kanssa painivia kuntalaisia, eikä jää opuksiksi kirjahyllyihin.

Pitäisikö Mikkeliin perustaa yömaja/ensisuoja päihteiden käyttäjille? (Kyllä vai ei)Miksi?

Pitää perustaa, sillä se on päihteiden käyttäjistä huolehtimista. Mutta luonnollisesti se ei riitä, vaan tulee satsata ennaltaehkäisyyn ja tuettuun vieroitukseen. Alkoholista johtuvien sairauksien ym. hoito tulee järkyttävän kalliiksi Mikkelin sosiaali- ja terveystoimelle. Joka kolmas sairaalapäivä johtuu alkoholista. Jotain on pahasti pielessä.

Millä konkreettisilla toimilla kehittäisit kaupungin vanhushuoltoa?

Lisäisin henkilökuntaa vanhainkodeissa, jotta henkilökunta voisi hoitaa vanhuksia arvokkaalla ja kiireettömällä tavalla. Esimerkiksi ulkoilu ja liikunta ovat halpaa ennaltaehkäisyä ja tuo mielekkyyttä elämään. Omaishoidon tuki on saatettava kaikkien sitä tekevien ulottuville, samoin lain heille suomat vapaapäivät, jotta hoitajat jaksaisivat. Kotihoidossa on ajateltava kokonaisvaltaisesti niin, että kodinhoitaja saa tehdä monta askaretta, jotta sama hoitaja voisi olla mahdollisimman pitkään vanhuksen kanssa päivittäin. Yksityisten, kodinomaisten hoitokotien perustamista tulisi kannustaa ja koordinoida. Vapaaehtoistoiminnasta kuten ulkoilutus, lukeminen, askartelu, tulisi tiedottaa ja opastaa.

Kuinka lakisääteiset vammaisten kuljetuspalvelut tulisi järjestää?

Etuseteleillä, jolloin voisi itse tilata kyydin taksista tai muualta sitä tarvitessaan.

Pitäisikö Mikkelin tarjota perusterveydenhuollon palveluja Haukivuorella, Anttolassa ja Otavassa, ja missä laajuudessa?

Pitäisi, jokaisessa näissä tulisi olla terveydenhoitaja käytettävissä ja lääkäri vähintään kerran viikossa.

Miten kehittäisit perusterveydenhuollon toimivuutta Mikkelissä?

Kristillisdemokraattien valtuustoaloitteen 28.9.08 mukaisesti (aloite lyhennettynä):

”1. Mikkelissä kokeillaan terveyskeskuksessa joustavaa työaikamallia, jossa lääkäreillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työaikaansa ja viikkotyötuntimääräänsä. Näin varsinkin nuoret lääkärit, joilla perhetilanne usein vaatisi joustavampaa työaikaa, voisivat olla terveyskeskuksissa töissä.”

2. Selvitetään, miten lääkäreiden paperitöihin käyttämä aika saadaan vähennettyä toimintoja järkeistämällä.

Esimerkkejä tehostamistoimista:

1) reseptien uusinta maksulliseksi muulloin, paitsi vastaanoton yhteydessä. Joka kerta potilastietojen avaus ja lääkelistan läpikäyminen vievät aikaa. Myös yksityislääkäreiltä haettuja reseptejä tulee paljon uusittavaksi, koska yksityispuolella niiden uusinta on maksullista à vaikea arvioida hoidon tarpeellisuutta ja mahdollisia päällekkäisyyksiä.

2) Potilaita ohjataan tulemaan vastaanotolle ajan tasalla olevan lääkelistan ja täytettyjen esitietolomakkeiden kanssa, jotta vastaanottoaikaa ei jouduta käyttämään näihin.

3) Selvitetään voidaanko sellaisia yrityksiä, jotka vaativat lääkärinlausunnon aivan lyhyistäkin sairaspoissaoloista, laskuttaa lääkärintodistuksista.

3. Erityisesti pitkäaikaissairaiden tulisi päästä saman lääkärin vastaanotolle, jotta lääkärit välttyisivät päällekkäiseltä työltä kuunnellessaan saman sairaskertomuksen useaan otteeseen. Tämä olisi erityisen tärkeää ja toisi pitkällä aikavälillä huomattavia säästöjä. Ns. listautumismalli, jossa potilas saa itse valita oman yleislääkärinsä, jonka kanssa sitten asioi joka kerta.

4. Selvitetään, onko lääkärien palkkauksessa mahdollista siirtyä toimenpide- ja käyntiperusteisesta enemmän aikaperusteiseen palkkaukseen. Tällä varmistetaan se, että kaikki toimenpiteet sairauden hoitamiseksi ja ehkäisemiseksi olisivat samanarvoisia. Tähän liittyy myös ajanvaraustoiminnan kehittäminen niin, että potilaille varataan suoraan oikeanmittainen vastaanottoaika

5. Terveyskeskuksen päiväpäivystys siirretään keskussairaalan tiloihin, jossa jo nyt toimii terveyskeskuksen ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys. Nykyisellään turhia kustannuksia aiheutuu siitä, että potilaita joudutaan lähettämään kalliiseen erikoissairaanhoitoon, koska tarvittavia tutkimuksia tai seurantaa ei ehditä tekemään ennen kuin päivystys suljetaan klo 16. Nykyisellä järjestelmällä päivystyksillä on erillinen tietojärjestelmä, joka johtaa turhiin tutkimuksiin, koska jo tehdyt tutkimukset eivät ole helposti nähtävissä. Myös erikoislääkärikonsultaatiot olisivat paljon joustavammin toteutettavissa keskussairaalan tiloissa. ”

Mitä seurauksia uskot olevan useiden omaishoitajien jäämisestä tuen ulkopuolelle?

Olettaisin useiden omaishoitajien olevan niin uupuneita tilanteessaan, että he eivät jaksa eivätkä ennätä ottaa selvää oikeuksistaan. Eli uupuvat lisää, ja kohta on kaksi hoidettavaa yhden sijasta.

Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät kaupungin toimenpiteet lasten kehityksen turvaamiseksi?

Perheiden tukeminen: esim. neuvola, kodinhoitajien käynnit, jolloin mahdolliset ongelmat huomataan ajoissa ja niihin voidaan puuttua. Alle 3-vuotiaiden lasten kotona tapahtuvaa hoitoa tulee tukea nostamalla tukea kuntalisällä. Vaikka nykyinen tuki kaksinkertaistettaisiin, kotona tapahtuva hoito olisi edelleen edullisempaa kuin kunnallinen päivähoito. Lasten ja perheiden tukeminen on erittäin tärkeää ongelmien ennaltaehkäisyä ja arvovalinta.

Koulutus:

Kuinka turvataan työrauha Mikkelin kouluissa?

Takaamalla sopivat ryhmäkoot (20-25 oppilasta per ryhmä) ja huolehtimalla siitä, että avustajia on tarpeeksi. Kouluista ei tule tehdä mammuttimaisia. Erityisesti tulee huomioida erityisoppilaiden ja maahanmuuttajien tarpeet ryhmäkokoja päätettäessä. Alle 36 oppilaan 3-opettajaisia kyläkouluja ei tule lakkauttaa, ja tulee turvata mahdollisimman pysyvät opettajat varsinkin peruskoulussa. Kouluissa tulee olla riittävä määrä lääkäri-, terveydenhoitaja- ja kuraattoripalveluita sekä erityisopettajia, ja opettajia tulee kouluttaa huomaamaan ja huomioimaan erityistarpeita. Koulutuksen arvopohjan tulee pohjautua kansalliseen, kristilliseen perinteeseemme.

Mitkä ovat keskeisimmät kehitystarpeet koulutuksessa?

Yllä mainitun lisäksi oppilaille tulisi tarjota enemmän liikunta- ja taideaineita. Vaikuttaa myös siltä, että matematiikan taidot ovat puutteellisia samoin kuin vieraiden kielten taidot. Tuntikehystä tulee lisätä, jotta opetussuunnitelmain mukaisiin tavoitteisiin päästäisiin..

Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika:

Millainen kaupungin roolin tulisi olla kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluissa?

Vähimmäisvaatimus on se, että kaupungin tulee huolehtia siitä, että kuntalaisilla on mahdollisuus liikkua luonto- ja lenkkipoluilla kesäisin ja talvisin. Kulttuuria tulee tukea siihen annettuja valtion varoja käyttäen.

Millä tavoin perustelet ”Spiraalin” tarpeellisuutta?

En oikein millään.

Elinkeinoelämä:

Millä toimilla kaupungin olisi mielestäsi tuettava elinkeinoelämän kehittymistä Mikkelissä?

Panostamalla pitkäjänteiseen elinkeinopolitiikkaan, joka turvaa alueen työllisyyden ja yritysten kehitysmahdollisuudet. Kunta luo edellytyksiä ja vakautta: nuorten työpajat, yrityshautomot, luotettavuus ja ennakoitavuus, logistiikka- ja tietoliikenneyhteydet, ympäristöhuollon palvelut, kaavoitus. Kunnan konkreettiset panostukset yritysten toimintaedellytyksiin tulee tehdä oikeudenmukaisesti. Kunnassa tulee laatia ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma, jonka laadinnassa myös yrittäjiä kuullaan.