Pro Mikkelin kysymykset Mikkelin kuntavaaliehdokkaille 2008

Nimi: Kaarina Vienola

Puolue: sdp

Ikä: 66

Ammatti: taloussihteeri, arkistonhoitaja, eläkkeellä

Sähköpostiosoite: kaarina_vienola@hotmail.com

Kotisivut: www.kaarinavienola.fi

Talous:

Mikä on oma analyysisi Mikkelin kaupungin nykyisen taloustilanteen syistä?

Pitkän ajan kuluessa syntynyt holtiton taloudenpito ja lainanotto sekä kuntaliitokset, jotka ovat rasittaneet ja rasittavat Mikkelin taloutta vuosikausia. Ristiriita luottamusmiesten ja virkamiesten välillä. Luottamusmiehet eivät valvoneet virkamiesten toimintaa – ennen kaikkea päätösten toteuttamista.

Miten ja millä konkreettisilla toimilla korjaisit kaupungin taloustilanteen?

Ensimmäisenä lähtökohtana on, että kaupungin laskentatoimen ja talousseurannan tulisi olla reaaliajassa. Yhtenä esimerkkinä, että terveyskeskuslaskutus oli vuosi sitten 8 kk jäljessä ja toisena, että kaupunginjohtaja ei pystynyt sanomaan, minne miljoona euroa oli kadonnut – siis minne kuluerille. Kaupungin palvelujen rakenteet tulee muuttaa yksinkertaisemmiksi. Yrityksiä tulee kaavoituksen ja asuntopolitiikan myötä houkutella kaupunkiin. Erityisesti pienyritystoimintaa tulee tehostaa ja yhteistyötä Mikkelissä olevien Helsingin yliopiston ja muiden oppilaitosten kanssa syventää.

Miten useiden ehdokkaiden lupaama yhtälö palveluiden parantamisesta ja talouden korjaamisesta toteutetaan?

On tutkittava ensin sudenkuopat, mihin raha vuotaa, vieläkö kuntaliitosten jäljiltä on jäänyt virkoja, jotka oli sovittu lakkautettavaksi vuosia sitten. Palvelujen parantaminen on aloitettava palvelujen saatavuudesta, että palveluja ylipäänsä on saatavana. Palvelujen tehostaminen voi olla yksi keino – jos ilmaa on – mikä toisaalta voi aiheuttaa palvelujen laadun huononemista. En ole itse luvannut tälläistä yhtälöä, koska muistan kaupungin 15 miljoonan velat. Syrjäytymisen vaarassa olevien yksinäisyyden torjuminen ja ikäneuvolan aikaansaaminen eivät ole taloudellisesti suuria hankkeita.

Kannatatko/vastustatko (kannatitko/vastustitko jos olit valtuustossa) lomautuksia?

En kannata lomautuksia, koska huono talous ei ole ainakaan näitten työntekijöiden vika. Lisäksi lomautus kohtelee hyvin eriarvoisesti kaupungin työntekijöitä. Kahdeksan päivän palkan vähentäminen kirjastovirkailijan kuukausipalkasta tuntuu eri tavalla kuin päällikköportaissa.

Jos vastustat lomautuksia, niin miten kaupungin talouden alijäämä olisi pitänyt korjata tai rahoittaa?

Pitkän aikavälin suunnitelmalla ja niitten kaupunkilaisten, joilla toimeentulo antaa siihen mahdollisuuden - yhteisvastuullisella alijäämän kattamisella. Onko se sitten maksujen korotuksia vai kaupungin omaisuuden – muun kuin ESEN:n – myyntiä vai mitä muuta.

Kannatatko/vastustatko ESE:n osittaistakaan myyntiä?

En kannata. Lypsävää lehmää ei pidä myydä.

Sosiaali- ja terveydenhuolto:

Mitä odotat MIEPÄ-hankkeelta?

Enpä paljoa. MIEPÄ-hankkeen raportit ja selostukset näyttävät olevan äärettömän laajaa vaikeaselkoista, teoreettista ”asiantuntijamassan ja substanssiasiain osaajien” dialogia, josta ei käy selville, miten se palvelee käytännön työtä. Jos sillä on tavoiteltu mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon ja kuntoutuksen edistämistä, niin arvelen, että kaukana ollaan.

Pitäisikö Mikkeliin perustaa yömaja/ensisuoja päihteiden käyttäjille? (Kyllä vai ei)Miksi?

Kyllä. Jokaiselle ihmiselle, niin vanhalle kuin nuorelle, niin rikkaalle kuin köyhälle, raittiille ja päihteiden väärinkäyttäjälle, on paikka suomalaisessa yhteiskunnassa. Alkoholismi ei parane vaikenemalla ja silmät sulkemalla. Ensisuoja on alin porras.

Millä konkreettisilla toimilla kehittäisit kaupungin vanhushuoltoa?

Kaupungin tässä rahatilanteessa aloittaisin vapaaehtoistoiminnan koordinoimisella. Selvittäisin vapaaehtoisjärjestöt ja niissä toimivat vapaaehtoiset ja pyrkisin vaikuttamaan niin, että mahdollisimman moni kotona asuva yksinäinen vanhus saisi kotikäyntien avulla helpotusta elämäänsä. Yksinäisyydestä kärsiville järjestäisin yhteisiä kokoontumispaikkoja – jo olemassa olevien tilojen lisäksi – jotka eivät olisi sidottu mihinkään järjestöön. Kaupunki osallistuisi yhtenä toimijana tähän. Vapaaehtoisia tai työharjoittelijoita toimisi vetäjinä.

Ennalta ehkäisevänä toimintana saattaisin vanhusneuvolatoiminnan alkuun.

Omaishoitajat olisivat minulle tärkeitä – sanoisin osa kaupungin henkilöstöä – ja heidän työtään arvostaisin teoilla. Kaupunki järjestäisi koulutusta omaishoitajien vapaapäivien hoitajille ja omaiset saisivat pitää kuukausittaiset vapaapäivänsä. Kaikki omaishoitajat olisivat tasa-arvoisia ja saisivat päätökset ja oikeudet korvauksiin riippumatta siitä, koska he korvausta hakevat tai koska omainen on tullut siihen kuntoon, täyttää kriteerit, siis ei pärjää yksin ilman hoitoa.

Kotihoito on vanhukselle parasta niin kauan kuin se on mahdollista mutta selvittäisin, mikä on kaupungin laitoshoidon tarpeessa olevien vanhusten lukumäärä ja ennuste, että jatkuvasti ei syntyisi käytäväpaikkatarpeita. Rakennuttaisin vanhusten eri tasoista hoitoa vaativan hoitoyhteisön, johon sisältyisi myös saattohoitokoti. Yhteisön sisällä olisi helppo siirtyä tasosta toiseen. Tämän tekisin heti kun kaupungin talous alkaa elpyä.

Kuinka lakisääteiset vammaisten kuljetuspalvelut tulisi järjestää?

Kaupungin omana toimintana ja niin, että toimintaa seurataan alusta alkaen.

Pitäisikö Mikkelin tarjota perusterveydenhuollon palveluja Haukivuorella, Anttolassa ja Otavassa, ja missä laajuudessa?

Kyllä ainakin neuvola –sairaanhoitaja – tasoisena.

Miten kehittäisit perusterveydenhuollon toimivuutta Mikkelissä?

Ennalta ehkäisevää toimintaa lisäämällä. Palvelujen tiedottamista ja saatavuutta lisäämällä.

Mitä seurauksia uskot olevan useiden omaishoitajien jäämisestä tuen ulkopuolelle?

Epäoikeudenmukaisuus saattaa aiheuttaa omaishoitajien katkeruutta ja väsymistä ja johtaa lopulta omaisen laitokseen sijoittamista.

Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät kaupungin toimenpiteet lasten kehityksen turvaamiseksi?

Mahdollistaa edellytykset lasten hyvään hoivaan joko päiväkodeissa tai perhehoidossa ja tukea perheitä. Ennalta ehkäisevä työ lasten hyväksi kodinhoitoavulla ja tehokkaalla neuvolatoiminnalla.

Koulutus:

Kuinka turvataan työrauha Mikkelin kouluissa?

Panostamalla lapsen varhaiskasvatukseen niin, että lapsi pystyy aloittamaan koulunsa turvallisella mielellä. Perheiden pahoinvoinnin ehkäisemisellä. Opettajien arvostuksella ja opettajien kaupungin koulutusta koskeviin suunnittelutyöryhmiin mukaan ottamisella. Kouluavustajien lisäämisellä.

Mitkä ovat keskeisimmät kehitystarpeet koulutuksessa?

Mikkelin koulujen yhdistäminen aiheuttaa suuria kouluyksikköjä. Miten tämä saadaan toteutettua niin, että siitä ei tule lapsille kohtuutonta haittaa. Suunnittelujen muutosajattelu niin, että ensin mietitään lasten tarpeet ja sitten vasta minkälaiset koulutilat lasten opetus vaatii.

Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika:

Millainen kaupungin roolin tulisi olla kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluissa?

Mikkeli tunnetaan ennestään kulttuurikaupunkina ja siksi kaupungin on osallistuttava myös jatkossa kulttuuripalvelujen tarjoamiseen ja tuottamiseen kaikille kaupunkilaisille. Kulttuuriin kuuluu myös hyvien kirjastopalveluiden säilyttäminen eri puolilla kaupunkia.

Liikuntapalveluja tulee olla tarjolla kaikille ikäryhmille. Nuorten liikunta- ja vapaa-ajan palveluihin kaupungin erityisesti kiinnitettävä huomiota.

Millä tavoin perustelet ”Spiraalin” tarpeellisuutta?

Kaupunki tarvitsee jonkun tunnusmerkin ja nyt kun tämä taideteos on päätetty ja pystytetty, niin olkoon se ”Spiraali”. Mikkeli on sijoittanut siihen 30 000 euroa, joka on saanut kohtuuttoman suuren painoarvon Mikkelin talousvaikeuksissa. Opetellaan aluksi sietämään sitä ja lopuksi pitämäänkin siitä. Pitäisi oppia hyväksymään asiat, joita ei voi enää muuttaa – tuskin hyödyttäisi vaatia sen siirtämistä. Kulujahan siitäkin tulisi.

Elinkeinoelämä:

Millä toimilla kaupungin olisi mielestäsi tuettava elinkeinoelämän kehittymistä Mikkelissä?

Luotan siihen, että tällä hetkellä kaupungilla on hyvin koulutetut, nuoret ja yhteistyökykyiset johtajat. He pystyvät varmasti ammattitaidollaan ja halullaan toimimaan kaupunkilaisten parhaaksi ja edistämään elinkeinoelämää Mikkelissä. Mikkeli on hyvä brändi, kun sitä markkinoidaan oikein ja tehdään olosuhteet elinkeinoelämän kehittymiselle suotuisiksi. Byrokratian karsiminen, paperien ei tarvitse kulkea kuudellatoista eri johtajalla, on yksi alku.