Pro Mikkelin kysymykset Mikkelin kuntavaaliehdokkaille 2008

Nimi: Tiivi Ylijoki

Puolue: Kansallinen Kokoomus

Ikä: 41 vuotta

Ammatti: markkinointisuunnittelija, tradenomi

Sähköpostiosoite: tiivi@tiiviylijoki.fi

Kotisivut: www.tiiviylijoki.fi

Talous:

Mikä on oma analyysisi Mikkelin kaupungin nykyisen taloustilanteen syistä?

Epäilisin, että kaupungin verotulot on arvioitu ennakkoverotuksen perusteella väärin useampana vuonna. Kaupungin ikärakenne on myös sellainen, että kaupunkilaisten eläköitymisen myötä verotulot vähenevät entisestään. Lisäksi eri toimialojen budjetit ovat ylittyneet kuten esim. sosiaali- ja terveystoimen menot mm. erikoissairaanhoidon ja mielenterveystyön osalta. Kuntaliitokset ovat varmaan myös rasittaneet osaltaan taloutta. Toimintaa on jouduttu rahoitettamaan lainarahalla ja nyt korkomenot ovat liian kovat ja rasittavat kaupungin käyttötaloutta. Sairausten hoitamiseen on mennyt rahaa ja ennaltaehkäisevään hoitoon ei olla panostettu riittävästi.

Miten ja millä konkreettisilla toimilla korjaisit kaupungin taloustilanteen?

Realisoimalla tuottamatonta omaisuutta, harkitsemalla myös muun omaisuuden myyntiä, jos se on tarpeen. Kaupunkiin pitää saada lisää veronmaksajia investoimalla työllistäviin ja tuottaviin kohteisiin, houkuttelemalla uutta yritystoimintaa paikkakunnalle ja kehittämällä nykyisten yritysten toimintaa niin, että yritysten kasvuedellytykset paranevat. Mikkelissä koulutetaan paljon ammattitaitoista työvoimaa, jotka joutuvat etsimään työnsä muualta kuin Mikkelistä.

Miten useiden ehdokkaiden lupaama yhtälö palveluiden parantamisesta ja talouden korjaamisesta toteutetaan?

Palvelujen tuottamisessa tulee löytää aivan uudenlaisia malleja ja yhteistyötä on tehtävä yli kuntarajojen. Kaupungin ei mielestäni tarvitse yksin vastata palvelutuotannosta, vaan sopivia kumppaneita tulee etsiä esim. järjestöistä. Osa palveluista on järkevä ulkoistaa. Palvelutuotannon järjestelmiä tulee kehittää ja esim. palveluita tuotteistamalla voidaan parantaa palveluprosessien sujuvuutta niin sisäisesti kuin asiakkaan näkökulmasta. Tuotteistaminen on palveluiden systematisointia ja se myös parantaa laadun valvontaa. Palveluiden kehittämisessä ja suunnittelussa tulisi olla mukana eri alojen asiantuntijoita. Palveluiden kehittäminen on jatkuvaa toimintaa, jossa on myös mukana aina palvelun käyttäjiä eli asiakkaita.

Kannatatko/vastustatko (kannatitko/vastustitko jos olit valtuustossa) lomautuksia?

Lomatukset ovat väliaikainen hätäratkaisu alijäämään korjaamiseen. Lomauttaminen ei voi olla pysyvä ratkaisu, vaan nyt on mietittävä sellaisia keinoja, joilla saadaan talous kuntoon pidemmällä aikavälillä.

Jos vastustat lomautuksia, niin miten kaupungin talouden alijäämä olisi pitänyt korjata tai rahoittaa?

Nopeita ratkaisuja on aika vähän. Omaisuuden realisointi olisi voinut olla yksi vaihtoehto.

Kannatatko/vastustatko ESE:n osittaistakaan myyntiä?

En ole riittävästi paneutunut tähän asiaan, jotta voisin antaa lopullisen mielipiteeni. Mielestäni kaikki vaihtoehdot pitää punnita tarkkaan ja miettiä myymisen vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. En ole ehdottomasti puolesta tai vastaan. Harkitsen asiaa.

Sosiaali- ja terveydenhuolto:

Mitä odotat MIEPÄ-hankkeelta?

Tutustuin hankkeen tavoitteisiin ja väliraporttiin Mikkelin kaupungin www-sivuilta. Projekti alkoi laaja-alaisella asiantuntijoiden kuulemisella ja ideoinnilla ja nyt ollaan menossa kohti konkretiaa ja organisoidumpaa toimintaa. Odotan kuntalaisena konkreettisesta kehittämissuunnitelmaa mielenterveys- ja päihdepalveluille. Palveluita pitäisi olla helposti saatavilla silloin kun on tarve eli mahdollisiman matala kynnys hoitoonpääsylle. Paikkoja joihin voi kävellä sisään 24/7.

Pitäisikö Mikkeliin perustaa yömaja/ensisuoja päihteiden käyttäjille? (Kyllä vai ei)Miksi?

Kyllä tämä voisi olla tarpeen. Yömajan toimintaan pitäisi kuulua myös hoitoonohjausta.

Millä konkreettisilla toimilla kehittäisit kaupungin vanhushuoltoa?

Vanhusten kotiasumista pitäisi tukea entistä paremmin. Nyt esillä ollut palvelusetelihanke tukisi esim. kotipalveluiden hankkimista, jolloin niitä voisi ostaa yksityisiltä palveluntarjoajilta. Moni vanhus kärsii myös yksinäisyydestä ja esim. vapaaehtoinen ystäväpalvelu on yksi keino torjua yksinäisyyttä. Vanhuksia ei saisi eristää omiin yksiköihin, vaan lähelle muita ihmisiä. Laitoshoitoon on saatava enemmän henkilökuntaa.

Kuinka lakisääteiset vammaisten kuljetuspalvelut tulisi järjestää?

Kaupungin tulisi löytää luotettava palveluntarjoaja, joka pystyy hoitamaan matkapalvelukeskuksen toimintaa.

Pitäisikö Mikkelin tarjota perusterveydenhuollon palveluja Haukivuorella, Anttolassa ja Otavassa, ja missä laajuudessa?

Kyllä palveluiden tulisi olla lähellä asiakkaita ja esimerkiksi arkipäivinä vastaanottoajat.

Miten kehittäisit perusterveydenhuollon toimivuutta Mikkelissä?

Ongelmana on lääkärien puute, koska terveyskeskus ei ole riittävän houkutteleva työnantaja. Perusterveydenhuoltoon on tulossa lakimuutoksia, joka tarkoittaa, että perusterveydenhuolto ja osa erikoissairaanhoidosta toimisivat saman katon alla. Tämä lisää myös terveyskeskusten houkuttelevuutta. Osan palveluista voisi ulkoistaa, jolloin taattaisiin riittävät ja toimivat palvelut. Toivon, että esim. kouluterveydenhuolto saadaan uudella asetuksella kuntoon ja lapsille säännölliset terveystarkastukset ja lääkärinpalvelut.

Mitä seurauksia uskot olevan useiden omaishoitajien jäämisestä tuen ulkopuolelle?

Tuetta jääminen rasittaa varmaan taloudellisesti ja omaishoito on myös henkisesti ja usein fyysisesti raskasta. Kaikille omaishoitajille tulee saada sama korvaus samasta työstä.

Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät kaupungin toimenpiteet lasten kehityksen turvaamiseksi?

Ennaltaehkäiseviin palveluihin pitää panostaa entistä enemmän. Toimenpiteet ulottuvat neuvolasta kouluterveydenhuoltoon ja päivähoidosta opetukseen. Terveyspalveluiden tulee olla kunnossa, päivähoidossa ja opetuksessa laatua ja sopivan kokoiset ryhmät. Pienillä koululaisilla tulee olla mahdollisuus päästä iltapäiväkerhoihin ja suurempien harrastamaan myös koulujen yhteydessä järjestettävissä kerhoissa. Lasten palveluissa tarvitaan monen eri ammattilaisen osaamista – nuorisotyön, sosiaalitoimen, terveydenhoidon, koulun, kodin, poliisin, mielenterveys- ja päidetyön jne.

Perheille tulee olla lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä palveluita tarjolla jo heti neuvoloissa. Vanhempia voidaan tukea monin eri keinoin. Kaupunki voi esim. järjestää paikkoja kotiäitien kohtaamisille ja lasten leikkihetkiä varten. Monelta vanhemmalta puuttuu tänä päivänä läheisten tukiverkosto.

Koulutus:

Kuinka turvataan työrauha Mikkelin kouluissa?

Jokaisessa koulussa tulee olla suunnitelma työrauhan turvaamiseksi ja yhteiset pelisäännöt koulurauhasta niin koululaisille, opettajille kuin vanhemmille. Kouluissa pitää olla keinoja ja osaamista puuttua koulukiusaamiseen sekä riittävästi avustajia opettajien apuna. Pienissä opetusryhmissä on usein rauhallisempaa kuin suuremmissa. Välitunteja voidaan ”rauhoittaa” rakentamalla pihat sellaisiksi, että niissä voi leikkiä ja pelata.

Mitkä ovat keskeisimmät kehitystarpeet koulutuksessa?

Perusopetuksen on annettava hyvät eväät jatkokoulutukseen joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen ja lukioiden yhteistyötä voitaisiin kehittää, lukiossakin voisi olla ammatillisia aineita enemmän tarjolla. Nuorille on tarjottava opintojen ohjausta ja ammatin valintaa on tuettava. Korkeakoulutuksessa voidaan panostaa vielä syvempään yhteistyöhön elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden ja järjestöjen kanssa. Korkeakoulutus ja toinen aste voivat lisäksi tehdä yhteistyötä tarjoamalla polkuopintoja jatko-opintoihin, tekemällä yhteistyötä opetuksessa ja käyttämällä esim. yhteisiä tiloja opetuksessa.

Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika:

Millainen kaupungin roolin tulisi olla kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluissa?

Kaupungin roolina on tarjota tiloja harrastus- ja järjestötoiminalle ja rahallista tukea avustusten muodossa. Kaupunki on myös yksi kulttuuri-, liikunta – ja vapaa-ajan palvelujen tarjoajista. Tarvitsemme laadukkaan kirjaston, museoita, näyttelyitä, konsertteja, erilaisia tapahtumia ja teatterin – elämyksiä ja elämää. Liikuntapalveluissa kaupungin rooli korostuu esim. lähiliikuntapaikkojen kunnossapidossa ja kehittämisessä.

Millä tavoin perustelet ”Spiraalin” tarpeellisuutta?

Spiraalin hankintapäätös on tehty ja se on nyt paikoilleen asennettu. Kaupunkikuvaan kuuluu myös ympäristötaide ja taiteesta voi aina olla montaa eri mieltä. Spiraalin ”hyvänä” tarkoituksena on olla jonkinlainen maamerkki ja pysäyttäjä. Itseäni harmittaa se, että kaupungin sisääntuloväylät ovat tällä hetkellä epäsiistit ja rönttöiset. Katujen ja teiden varret ovat hoitamattomat ja pusikkoiset. Huonossa kunnossa olevat satamamakasiinit ja viljosiilo korostavat tätä sisääntulon epäsiistiä ilmettä – ruosteinen spiraali on tässä näyssä kuin piste iin päällä. Tämä näky ei anna kovin positiivista kuvaa Mikkelistä.

Elinkeinoelämä:

Millä toimilla kaupungin olisi mielestäsi tuettava elinkeinoelämän kehittymistä Mikkelissä?

Kaupunki voi investoida esim. rakennuttamalla sopivia toimitiloja uusille yrityksille. Kaavoituksen tulee myös tukea elinkeinoelämää. Kehitystä voidaan tukea myös erilaisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta, joihin saadaan ulkopuolista rahoitusta eri lähteistä. Näissä hankkeissa on tärkeä rooli omalla ammattikorkeakoululla ja yliopistokeskuksella. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on harvoin omia resursseja tai aikaa kehittämistyöhön, verkostoituminen on yksi keino kehittää omaa toimintaa ja etsiä uusia yhteistyökumppaneita.