Pro Mikkelin kysymykset Mikkelin kuntavaaliehdokkaille 2008

Nimi: Pauli Nieminen

Puolue:sd

Ikä:59

Ammatti:kuntoutusohjaaja/eläke 1.9.2008 alk.

Sähköpostiosoite:paulinieminen( a )windowslive.fi

Kotisivut:uuden suomen blogisivustolta löytyy blogeja ja kommentteja otsikolla ”Laki –lex – sitä tingitä ei” tai hakusanalla pauli

Talous:

Mikä on oma analyysisi Mikkelin kaupungin nykyisen taloustilanteen syistä?

Velkaantuminen on muodostunut yli kymmenen vuoden aikana, kaupungin talousjohtaja on vaihtunut liian usein viime vuosina, on tehty ylisuuria investointeja vuosittain, myöskään niiden aiheuttamaa käyttökustannusten kasvua ei ole noteerattu. Valtio on sälyttänyt kunnille tehtäviä ilman vastaavaa rahoitusosuutta, väestö on pienituloista, ikääntynyttä ja sairastavaa, (jotka seikat tuovat kyllä valionosuuksiakin). Viimeisiä niittejä on ollut korkojen nousu isolla lainatasolla. Valtuusto ei ole oikein onnistunut toiveiden ja todellisuuteen saamisessa linjaan. Kuntaliitosten yhteydessä henkilöstölle sovitut suojasopimukset ovat kasvattaneet lähinnä keskushallinnon johtavaa virkamieskuntaa tarpeellista isommaksi. Konsernivelkojen kanssa velkaa on yli 7000 e/asukas. Lisäksi puhutaan rakennusten osalta n.45 miljoonan euron korjausvelasta; rakennusten saattaminen kohtuulliseen kuntoon vaatisi suunnillen tuon verran rahaa. Olisi ehkä syytä ottaa käyttöön myöskin hyvinvointivelan käsite, jolloin pyrittäisiin arvioimaan, mitä lyhytnäköiset säästöt myöhemmin tulevat maksamaan. Lentoliikenteen tuki olisi pitänyt lakkauttaa aiemmin samoin nostaa veroäyrin hintaa. Viime aikoina myöskin joka vuosi on ilmaantunut, että takavuosina joku on saastuttanut maaperää, niin voimallisesti, että nyt joudutaan mittaviin maanvaihto-operaatioihin, kun ei ehkä ole tiedetty tai välitetty asioista.

Miten ja millä konkreettisilla toimilla korjaisit kaupungin taloustilanteen?

Se ei onnistu nopeasti. Velkainvestoinnit olisi lopetettava, ostopalvelujen arviointi ja hinnoittelu olisi opeteltava ennen kuin ollaan kaulaa myöten sopimuksissa, joita on vaikea irtisanoa, osakkeiden, metsän(puuston), tarpeettomien rakennusten ym. omaisuuserien myyntiä tulisi tehdä harkitusti ja viisaasti ajoitettuna. Keskushallinnon osalta tulisi tehdä työntutkimus ja johtopäätöksiä, henkilöstön omia mietteitä tulisi kuunnella, Kaavoitus olisi saatava toimivammaksi, jotta voitaisiin vastaanottaa joustavasti tuottavia aja työllistäviä yrityksiä.

Miten useiden ehdokkaiden lupaama yhtälö palveluiden parantamisesta ja talouden korjaamisesta toteutetaan?

Tiettävästi kehitysjohtaja Kuitunen on esitellyt ohjelmaa, jossa paneudutaan johtamisen kehittämiseen ja palveluiden sisällön tarkasteluun, jolloin toiminnat saataisiin järjestetyksi mahdollisimman mielekkäillä tavoilla. Peruspalveluista on kuitenkin yritettävä pitää kiinni, ja muistettava, että oleellista on turvata heikoimmin selviytyvien asema. Kuntalaisten arvioinnille ja palautteelle on saatava sijaa ja merkitystä suunnittelussa. Naisjohtajien on kerrottu lisäävän tuottavuutta yrityksissään ainakin 10 %.

Kannatatko/vastustatko (kannatitko/vastustitko jos olit valtuustossa) lomautuksia?

En ole valtuustossa, mutta keväällä tarkastuslautakunnassa laitoin nimeni paperiin, jossa kehotettiin kaupunginhallitusta ripeisiin toimenpiteisiin, koska valtuuston asettamat strategiset taloudentasapainottamistavoitteet näyttivät lipuvan. Haluttiin viestittää, että aika kuluu ja on ajoissa tartuttava toimiin. Olin täysin tietoinen, että hyvin todennäköisesti myöskin lomautukset saattavat tulla kyseeseen. Jos valittavana ovat irtisanomiset tai lomautukset, niin kannatan lomautuksia.

Jos vastustat lomautuksia, niin miten kaupungin talouden alijäämä olisi pitänyt korjata tai rahoittaa?

Osa kaupungin työntekijöistä on kertonut, että, jos strategisissa suunnitelmissa olisi heitä kuultu enemmän, niin tuottavuus olisi saatu nostetuksi. En tiedä, olisiko ollut katastrofi, jos talous olisi ohjautunut valtion hallintaan.

Kannatatko/vastustatko ESE:n osittaistakaan myyntiä?

Niillä tiedoilla, joita minulla on tällä hetkellä, vastustan totaalisesti, mutta katson, että jos tulen mukaan päättäjäksi, niin yksi ensimmäisiä tehtäviä olisi perehtyä siihen, mitä energiapoliittisesti päästökauppaan liittyvät muutokset tulevat paikallisesti aiheuttamaan. Tiedetään kuitenkin, että päästö-oikeudet jaetaan vuodesta 2013 lähtien huutokaupoissa, sitten jälkimarkkinoilla päästöoikeuspörsseissä ja sitten vielä tukkupörsseissä. Tällä tavalla hintaa saadaan vedätetyksi hulppeasti ylöspäin. On arveltu, että jo päästökauppa toisi valtiolle miljoonan euron tulot käyttäjiltä ja Fortumille puolentoista.

Sosiaali- ja terveydenhuolto:

Mitä odotat MIEPÄ-hankkeelta?

Ensin on tulossa loppuraportti, joka onkin jo valmiina. Että tulisi avohuollon kohtuullisesti ja monipuolisesti resursoitu jonkinmoinen arviointi- ja selvittelykeskus, jossa hoidon/ avun/kuntoutuksen tarve arvioitaisiin ja ohjattaisiin tarvittaviin jatkopaikkoihin.Että Mikkelin mielenterveyskeskus ja Sh-piirin aikuispoliklinikka yhdistäisivät toimintansa, koska erkaantuminen oli kaupungin kannalta oli mielestäni hinnakas,harharetki, kun kaupunki pyrki kehittämään rinnakkaisorganisatiota välttyäkseen kantamasta täysimääräistä vastuutaan sh-piirin toiminnasta. Kun sen olisi pitänyt vahvistaa ja monipuolistaa perustason palveluitaan.

Pitäisikö Mikkeliin perustaa yömaja/ensisuoja päihteiden käyttäjille? (Kyllä vai ei)Miksi?

Kyllä. Siinä kohden on paha puute päihteistä kärsivien hoitoketjussa.

Millä konkreettisilla toimilla kehittäisit kaupungin vanhushuoltoa?

Vahvistaisin huomattavasti kotipalvelun ja kotihoidon resursseja,, jotka ovat vertailututkimuksissakin huomattavasti alimitoitetut. Intervallipaikkoja olisi oltava tarpeen mukaan omaishoitajien hoidettaville, Ja 17.9. Pro:n tilaisuudessa lupasin lippuäänestyksessä pyrkiä kaksinkertaistamaan omaishoidon tuen määrärahan. Myöskin tuetut lomat omaishoitajalla ja hoidettavalle lisäisivät jaksamista. Kehittelyn arvoista olisi pohtia, voitaisiinko ja millä edellytyksillä tarjota hoitopaikkojen yhteydessä maksuton ateria esim. työttömille, opiskelijoille, eläkeläisille tms. jos nämä osallistuisivat vapaaehtoisina avustajina vanhusten ulkoilun ja ruokailussa avustamiseen.

Kuinka lakisääteiset vammaisten kuljetuspalvelut tulisi järjestää?

Sitä kai sitten pitäisi yrittää sellaisen pienen paikallisen matkakeskuksen kautta, missä kunnan olot tunnetaan ja lähtökohtaisesti hyväksyttäisiin, että ihan kaikkia matkoja ei välttämättä kannata yhdistää yhdistämisen vuoksi.

Pitäisikö Mikkelin tarjota perusterveydenhuollon palveluja Haukivuorella, Anttolassa ja Otavassa, ja missä laajuudessa?

Ilman muuta, tarvearvioinin perusteella. Ei kai niissä mitään yöpäivystyksiä kannattaisi pitää, ei välttämättä joka päiväkään, voisi olla jonakin päivänä iltapäivystyskin. Voisi olla myöskin terveydenhoitajan ja diabeteshoitajan vastaanottoja, mistä tarpeen mukaan ohjattaisiin lääkärille. Hoitajilla voisi olla pitkäaikaissairauksissa oikeus uusia reseptejä

Miten kehittäisit perusterveydenhuollon toimivuutta Mikkelissä?

Että työntekijäresurssit olisivat kohtuulliset, eikä potilaita olisi ylipaikoilla, ja että erikoissairaanhoidosta kyettäisiin vastaanottamaan ne, jotka pth:ssa selviytyvät. Oikeastaan myöskin toimiva sosiaalihuolto pystyisi ehkäisemään pth: tarvetta, koska ongelmilla on taipumus kasautua. Tarvittavien sijaisten saanti olisi turvattava. Työolot ja työviihtyvyys ovat mielestäni palkkaa merkittävämpiä.

Mitä seurauksia uskot olevan useiden omaishoitajien jäämisestä tuen ulkopuolelle?

Suurin osa omaishoitajistahan on tuen ulkopuolella ja Mikkelissäkin po. tuki on loppunut yleensä kesken vuotta. Koska tuen pitäisi perustua yhtenäisiin kriteereihin, niin vain rahan loppuminen on sellainen asia, joka herättänee katkeruutta ja tuntoa epäoikeudenmukaisesta kohtelusta ja tasa-arvon puuttumisesta ja todennäköisesti jouduttaa uupumista. Mutta käsitykseni on, että sellaiset omaishoitajat, joiden toimeentulo ei ole ratkaisevasti po. tuesta riippuvainen pitävät tärkeämpänä, että saisivat lakisääteiset vapaapäivänsä ja ehkä muitakin hengähdystaukoja.

Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät kaupungin toimenpiteet lasten kehityksen turvaamiseksi?

Neuvolaverkoston, kouluterveydenhuollon, oppilashuollon ja nuorisojärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen .Köyhyydestä ja sairauksista kärsivien vanhempien tukeminen kotipalvelun ja sosiaalitoimen ennalta ehkäisevin keinoin. Vuorohoito- ja päivähoitopaikkojen riittävyydestä huolehtiminen, päihteettömien virikeympäristöjen tarjoaminen. Yhdistysten ja seurojen päihteettömät bonukset.

Koulutus:

Kuinka turvataan työrauha Mikkelin kouluissa?

Peruskoulun jokaisessa luokassa saisi olla kouluavustaja jos halutaan integroida mahdollisimman suuri määrä keskittymisvaikeuksista tai häiriökäyttäytymisestä kärsiviä oppilaita, lisäksi isommassa tarpeessa olevilla henkilökohtainen avustaja. Opetus-ryhmillä saisi ehkä olla yläraja.

Mitkä ovat keskeisimmät kehitystarpeet koulutuksessa?

HOPSit ja HOJKSit olisivat ajan tasalla, oppilashuoltoryhmät toimisivat, kouluavustajia, psykologeja ja kuraattoreita ja opinto-ohjaajia tutkitun tarpeen mukaisesti, ei liian suuria opetusryhmiä, yhteisöllisyyden vahvistamiselle annettaisiin huomattavasti suurempi arvo.

Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika:

Millainen kaupungin roolin tulisi olla kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluissa?

Kaupungin tulisi tarjota toimintapuitteet; tiloja, tietoja, mistä ohjaajia saa ja millä edellytyksin. Sen jälkeen yhdistyksillä ja seuroilla olisi mahdollisuutensa

Tätä aihepiiriä ei kuitenkaan olisi syytä käsitellä yhtenä könttänä, sillä:

Eräät kulttuuripalvelut ovat lakisääteisiä peruspalveluja esim. kirjasto. Liikunnastakin on määräyksiä, mutta parempana pontimena lienevät tiedot siitä, kuinka liikunta edistää terveyttä ja ehkäisee monia vaivoja ja usein liikuntaa sijoitetut eurot lasketaan palautuviksi moninkertaisina kunnalle takaisin

Millä tavoin perustelet ”Spiraalin” tarpeellisuutta?

Kun se nyt on siinä, niin ei sitä kai poiskaan kannata toimittaa. Taideinvestoinnin huoltokulut eivät kaiketi nouse korkeiksi, koska sitä ei tarvitse maalata. Taiteen katsotaan tutkimusten mukaan edistävän terveyttä ja makuasioista ei sovi kiistellä ja kauneus on katsojan silmässä. Julkisessa rakentamisessa on muistamani mukaan ollut tapana ja varmaan ohjeistuskin asiasta, että kulttuuri/taidehankintoihin tulisi sijoittaa olikohan se nyt prosentin vai kaksi luokkaa investointikustannuksista.

Elinkeinoelämä:

Millä toimilla kaupungin olisi mielestäsi tuettava elinkeinoelämän kehittymistä Mikkelissä?

Meillähän on tämä Miset, missä työskentelee väkeä melko salassa kaupunkilaisten valvonnasta, koska kaupungin yhtiöitetyt toimialat ovat olleet kovin vaitonaisia puuhistaan. Muuan kaupunginhallituksen kansanedustajajäsen kirjoitti blogissaan, joka on edelleenkin luettavissa, että ei kh:n rivijäsenillä ollut mitään tietoa etukäteen Sukarin Ideaparkkihankkeesta. Kohtuutonta lienee ajatus lähteä ”pimeästi” l. asioista mitään tietämättä elinkeinoelämän hankkeita tukemaan ja tämä on hankala asia kun vedotaan liikeideasalaisuuksin yms.

Mutta ajantasaisella kaavoituspolitiikan avulla olisi oltava tarjolla sopivia tontteja. Myöskin uusien yritysten henkilöstön koulutustukeen voisi osallistua. olisi myös annettava arvo jo täällä toimiville yrityksille ja jos joku lopettaa toimintansa, niin henkilöstöä olisi tuettava uudelleen sijoittumisen ja uudelleen kouluttamisen suunnassa.

Semmoista tukea en kannata, missä yritys ottaa voitot, ja kaupunki ottaa tappiot kontolleen.

Käsitykseni mukaan meillä on ja on ollut aika vahvasti tuettuja tai takaussitoumuksilla kannatettuja yrityksiä, joista joidenkin riskit saattavat laueta myöhemmin.

Kiusallista on myöskin ollut se, että viime aikoina joka vuosi on ilmaantunut tarvetta mittaviin maanvaihtoihin siksi, että asioista ei ole tiedetty tai välitetty ja myöskin menneen elinkeinoelämän jälkiä on korjattava.

Eräät yrittäjät ovat esittäneet, että jos Mikkelillä olisi tarjottavana vastaanottohalli tai halleja, joissa uusi sijoittuva yritys voisi kotiutua kaupunkiin, niin siitä olisi hyötyä.