Pro Mikkelin kysymykset Mikkelin kuntavaaliehdokkaille 2008

Nimi: Maija Pietiläinen

Puolue: Vihreä Liitto

Ikä: 58

Ammatti: projektityöntekijä

Sähköpostiosoite: maija@maijapietilainen.fi

Kotisivut: www.maijapietilainen.fi

Talous:

Mikä on oma analyysisi Mikkelin kaupungin nykyisen taloustilanteen syistä?

Osasyynä on ilmeisesti kaupungin eri toimintojen pilkkominen tulosvastuullisiin yksiköihin, jolloin kokonaisuus häviää. Niin viranhaltijoiden kuin luottamismiesten on ollut vaikea hallita kokonaisuutta.

Elinkeinopolitiikka on vuosien ajan ollut epäonnistunutta.

Miten ja millä konkreettisilla toimilla korjaisit kaupungin taloustilanteen?

Menoja on karsittava muualta paitsi peruspalveluista. Kunnan on pidättäydyttävä kaikista uusista takauksista ja yritettävä vanhoista eroon. Yksityistieavustuksista voidaan luopua. Kunnallistekniikan rakentamiskustannukset on kohdistettava täysimääräisesti kiinteistöille. Investoinnit jäihin samoin suureellinen urheilurakentaminen esim. katu Siekkilästä raviradalle. Toriparkkihankkeeseen ei pidä osallistua.

Kannattaa etsiä kaikki turhat menot: esim. keskussairaalassa ja Moisiossa makaa sakkopaikoilla kotiuttamista odottavia ihmisiä, joille ei ole tarjota muualta kotiuttamispaikkaa.

Olisiko se sittenkään kielteinen asia joutua kriisikunnaksi?

Miten useiden ehdokkaiden lupaama yhtälö palveluiden parantamisesta ja talouden korjaamisesta toteutetaan?

Käytettävissä olevilla varoilla huolehditaan peruspalveluista ja muista menoista tingitään. (ks. edellä).

Kannatatko/vastustatko (kannatitko/vastustitko jos olit valtuustossa) lomautuksia?

En kannata lomautuksia

Jos vastustat lomautuksia, niin miten kaupungin talouden alijäämä olisi pitänyt korjata tai rahoittaa?

Alijäämä on syntynyt pitkällä aikavälillä yli varojen elämisestä ja korjaus edellyttää rakenteellisia muutoksia ja aikaa. Vastaus on löydettävissä myös edellä esitetyistä.

Kannatatko/vastustatko ESE:n osittaistakaan myyntiä?

En kannata myyntiä. Myyntituloista tulisi vain tilapäinen helpotus talouteen. Kaupunki ei ehkä pystyisi vaikuttamaan myynnin jälkeen millään lailla esim. energian hintaan.

Energiasta pitää periä käypä hinta (=markkinahinta) ja käyttää ESE:n voitto alijäämän kattamiseen. Käypä hinta toimisi pontimena energian säästöön.

Sosiaali- ja terveydenhuolto:

Mitä odotat MIEPÄ-hankkeelta?

En enää mitään. Miepä kulutti paljon, mutta se ei tuottanut mitään konkreettista. Turhan moni asia odotti ja odottaa yhä toteuttamista Miepän johdosta.

Pitäisikö Mikkeliin perustaa yömaja/ensisuoja päihteiden käyttäjille? (Kyllä vai ei)Miksi?

Kyllä!

Ensisuoja on ehdottoman tarpeellinen. Pelkkä yömaja ei riitä, koska yömajasta puuttuu useimmiten sosiaalinen kuntoutus. Ensisuojan tyyppiseen toimintaan se on kytkettävissä. Sen yhteyteen voidaan myös saada selviämisasema, jolloin mm. juopuneiden turhat yöpymiset keskussairaalassa voidaan minimoida. Päihdehuolto on ymmärrettävä kokonaisuutena, jolloin ensisuoja on päihdehuollon alimmainen taso.

Tuukkalan tyhjillään olevasta sairaalasta voisi ottaa yhden osaston tähän tarkoitukseen. Samaan rakennukseen mahtuisi silloin ensisuoja, selviämisasema, katko, erittäin kontrolloitu asumisyksikkö ja muita päihdehuoltoa tukevia toimintoja.

Yksikkö olisi seudullinen ja se pitää toteuttaa yhteistyössä A-klinikan ja järjestöjen sekä seurakuntien, toimintakeskuksen ym. kanssa.

Millä konkreettisilla toimilla kehittäisit kaupungin vanhushuoltoa?

Omalta osaltani pyrin normalisoimaan vanhuspuheen, mikä tarkoittaa, että vanhuksista ei puhuta enää heidän sairautensa tai kyvyttömyytensä kautta. Näin sosiaalinen palautuu puheeseen ja toimintaan sairauskeskeisyyden tilalle. Vanhustenhuolto/-palvelu on ymmärrettävä elämänkaaren mukaisena ja se kuuluu kaikille vanhuksille eikä vain kaikkein iäkkäimmille ja sairaimmille. Se tarkoittaisi myös sitä, ettei vanhustenhuollon tarvitse olla lääkärijohtoista. Vanhuus ei ole sairaus.

Kotipalvelu pitää palauttaa vanhustenhuoltoon, koska vanhusten tukemiseksi kotona tarvitaan niin kotipalvelua kuin kotisairaanhoitoa. Kotihoito –termi on häivyttänyt sosiaalisen ja tehnyt vanhusten kotiin annettavista palveluista sairaanhoitoa.

Laitoshoidon ja kodin väliin kuuluvat vanhusten palvelutalot, joiden hinnoittelu pitää soveltua vanhuksille. Palvelutalojen kautta voidaan kotiuttaa myös nyt sakkopaikoilla sairaalassa makaavat.

Vanhukset toivovat omaa vanhusneuvolaa, josta lienee jo päätös tehty.

Kehittäminen pitää alkaa kuulemalla todellisia asiantuntijoita, vanhuksia, henkilökuntaa ja omaisia.

Vanhustenhuolto kuten kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ovat palveluita, joita tekemään tarvitaan ihmisiä. Mitä maksaisi muuten palkata työntekijä vessattamaan laitoksessa olevat vanhukset, ettei kenenkään tarvitse maata vaipoissa! Vaipoissa ainakin säästyisi, inhimillistä puolta ei ole vielä edes hinnoiteltu.

Kuinka lakisääteiset vammaisten kuljetuspalvelut tulisi järjestää?

Järjestämisessä on kuultava käyttäjiä eli vammaisia ja kunnioitettava heidän toiveitaan. Tarkkaan ottaen ei liene niin kovin suuri merkitys miten palvelut on järjestetty, kunhan ne tulevat ajallaan ja vievät turvallisesti paikasta A paikkaan B. Kuljetuspalveluihin on liitettävä olennaisesti saattopalvelu ja asiointiapu.

Pitäisikö Mikkelin tarjota perusterveydenhuollon palveluja Haukivuorella, Anttolassa ja Otavassa, ja missä laajuudessa?

Järjestämällä perusterveydenhuollon palvelut tuodaan palvelut lähelle vanhuksia ja lapsiperheitä sekä autottomia, jolloin palveluiden käyttäminen ei aiheuta käyttäjille ylimääräisiä kustannuksia. Palvelut on mahdollista järjestää kiertävinä, jolloin ne hoituisivat yksinkertaisella henkilöstömäärällä. On kaikin puolin järkevämpää, että yksi terveydenhuollon yksikkö liikkuu esim. Otavaan kuin, että kaikki otavalaiset palvelujen tarvitsijat matkustavat keskustaan.

Miten kehittäisit perusterveydenhuollon toimivuutta Mikkelissä?

Onko perusterveydenhuolto niin kovin toimimaton?

Lääkärivajeen poistamiseksi tarvitaan lääkäreitä. Omalääkärisysteemiä pitäisi jatkaa. Lasten ja nuorten perusterveydenhuollon pitäisi hoitua kouluterveydenhuollon kautta, jolloin lääkärin käynti koululla kerran kuussa ei riitä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteyttä on vahvistettava.

Mitä seurauksia uskot olevan useiden omaishoitajien jäämisestä tuen ulkopuolelle?

Suuri ongelma on taloudellisten vaikeuksien ohella hoitajien uupuminen. On lähes törkeää, että työtä ei tueta, vaikka iso osa työstä kuuluisi yhteiskunnalle. Nykyinen menettely on ihmisiä eriarvoistavaa ja aiheuttaa paljon turhaa inhimillistä kärsimystä. Omaishoitajien työ pitäisi huomioida laskennallisena tulona kunnalle.

Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät kaupungin toimenpiteet lasten kehityksen turvaamiseksi?

Hyvät peruspalvelut, jotka tukevat lapsiperheitä: päivähoitopalvelut –lähellä, pienet ryhmät ja ammattitaitoinen henkilökunta; neuvoloista enemmän perheneuvoloita; lapsiperheiden kotipalvelu; sosiaalityö (taloudellinen avustaminen, ohjaus ja neuvonta); fyysinen ympäristö rakennetaan perheiden ja lasten tarpeisiin soveltuvaksi (turvalliset liikenneväylät, tilaa ulkoilla ja harrastaa ym.); koulut oppilaiden kokoisiksi, luokkakoot pieniksi, kouluihin riittävä oppilashuollon henkilöstö.

Peruspalveluiden tueksi tarvitaan nopeasti reagoivat erityispalvelut (psyk.palvelut, lastensuojelu, perheneuvola, terapiapalvelut ym) lasten ja perheiden moninaisiin tilanteisiin ja kehittymässä olevien vaikeuksien torjumiseksi ja korjaamiseksi. Nuorten kasvava päihdeongelma tarvitsee Mixtopin kaltaista yksikköä!

Lapsille ja nuorille on turvatta oikeus aikuiseen! Muistettava, että vanhemmuus ei nykyaikana ole itsestään selvä asia, siihen kasvetaan ja sitä voi opetella.

Kysymys on niin laaja, että sen alla voisi vastata kaikkiin muihinkin kysymyksiin.

Koulutus:

Kuinka turvataan työrauha Mikkelin kouluissa?

Siinäpä kysymys! Ehkä kannattaisi kokeilla pieniä luokkia, joilla ammattinsa osaavat opettajat sekä luokka- ja koulunkäyntiavustajat. Opettajien ja koulun muiden aikuisten pitää olla näkyviä ja lähellä lapsia myös välituntien aikana. On muistettava, että väsymys lisää levottomuutta, joten lastenkoulupäivät eivät saa olla kohtuuttoman pitkiä esim. pitkien koulumatkojen vuoksi.

Mitkä ovat keskeisimmät kehitystarpeet koulutuksessa?

Ennen kaikkea avoimuus on palautetta kaikkeen koulukeskusteluun. Toista ”kouluverkkouudistuksen” kaltaista fiaskoa ei saa tehdä.

Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika:

Millainen kaupungin roolin tulisi olla kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluissa?

Kaupunki voi olla kulttuurin mahdollistajana. Kunta voi huolehtia liikuntapaikkoja kaikkien kuntalaisten käyttöön esim. koulujen maastoon hiihtoladut ja ulkoilupolut sekä jalkapallokentät ja luistinradat. Ylläpidon voi antaa huoletta kylätoimikunnille, seuroille tai vastaaville, jotka saavat siitä korvauksen. Kunta voi myös mahdollistaa vapaa-ajan palveluja tukemalla tavalla tai toisella niiden tuottamista.

Millä tavoin perustelet ”Spiraalin” tarpeellisuutta?

Sille ei ole perusteita.

Elinkeinoelämä:

Millä toimilla kaupungin olisi mielestäsi tuettava elinkeinoelämän kehittymistä Mikkelissä?

Kaupunki voi houkutella pieniä työvoimavaltaisia yrityksiä mm. kaavoittamalla tontteja yritysten käyttöön.